Tule sellaisena kuin olet - mutta tule tyylikkäänä.
Vanhat Velot ry ylpeänä esittää:
Sarka-Ajot 2023

Tampere, Museokeskus Vapriikki 30.9.2023

Ensin vuorossa Vanhat Velot ry:n vuosikokous ja ajankohtaiset asiat klo 12-14 sekä kahvitarjoilu.

Sarka-ajoihin kokoontuminen klo 14 alkaen Vapriikin edustalla. Ajot n. 26 km, sen jälkeen illanviettoa.

Matkan aikana pientä evästä. Ruokailu perillä on omakustanteinen.
Pukeudu ajokkisi aikakauteen sopivasti, paras ajo&puku-kokonaisuus palkitaan.

Tervetuloa. 

Lähtöön aletaan valmistautua klo 14 alkaen Veturiaukiolle, Vapriikin pääsisäänkäynnin edustalla. Muistetaan, että emme haittaa museokeskuksen asiakkaiden liikkumista, vaikka huomion keskipisteenä olemmekin!

Lähtöpolkaisu karjaistaan n. kello 15, kun kaikki on valmista ja viimeisetkin vuosikokouksen osallistujat ovat valmiita lähtöön.

Tarkat reittiohjeet jaetaan lähtövalmisteluiden yhteydessä. Ajamme Pyynikin ja Pispalan kiertäen kohti Nokiaa ja sitten Pyhäjärven poikki Pirkkalaan. Matkalla viihdytään ja pysähdytään tarpeen ja ohjelman mukaan. Kiire ei ole, eikä kylmäkään pääse yllättämään. Matkaeväät tarjotaan. 

Ajo päättyy Hatanpään suunnalla Bistro Viljaan, jossa meitä odottavat ruoka ja juoma. Pöydät on varattu meille, mutta tarjoilut ovat omakustanteisia. Illanviettoa voidaan sitten jatkaa oman maun mukaan, huolehtien kuitenkin pyörät mukaan, kun kotimatka koittaa.

Pyöräkulttuurin harrastajat ovat tottuneet tapahtumissa niin villaisiin ajopaitoihin, lämpimään tweediin ja keveisiin kesämekkoihin. Syksyn tullen suomalainen pukee päälleen villaa, sarkaa, huopaa ja uhmaa vihmovaa sadetta. Siitä on Sarka-ajoissakin kyse. Vauhti ei ole pääasia, vaan matkanteko, joten polkemisesta ei hiki vaivaa. 

Vanhat Velot on pyörävanhusten ja pyöräkulttuurin harrastajien yhdistys. Niinpä mikä vain pyörä, joka näihin sanoihin sopii, passaa myös Sarka-ajoihin.

Yleinen ohjeemme on ollut, että n. 1990-luvun taite voisi olla jonkinlainen rajapyykki. Se ei kuitenkaan ole mikään ehdoton rajakohta, esimerkiksi maastopyörissä vielä ysärin alkupuolisko edusti vanhempaa koulukuntaa. Jotkin uudetkin retropyörät ovat pyöräkulttuuria, mutta Sarka-ajoissa katsomme mieluusti menneisyyteen.

Heti alkuun tehdään tämä selväksi: Pyörän mukainen pukeutuminen ei ole mikään stressinaihe tai pakko. Sinulla ei tarvitse olla juuri saman ikäistä vaatetta päällä, kuin pyöräsi ehkä on. Voit tulla miten vain, mutta tule tyylikkäänä. 

On kuitenkin kiva ajatus, että jos tulet vanhalla naistenpyörällä, niin hameesi ja takkisi sopivat pyörän tyyliin. Tai jos tulet Jopolla, niin vaatteesi ilmentävät 60-lukuista pukeutumista. 

Jos tunnet olevasi oman elämäsi metsuri, pue jatsarit, sarkapusakka ja reuhka. Muista myös saha. 

Vaatteiden ei missään nimessä tarvitse olla alkuperäistä vintagea tai antiikkia. Se riittää, jos ne mielestäsi sopivat pyörän henkeen. Ja jos et ole vielä sinut pyöräsi hengen kanssa, niin pukeudu tyylikkäästi ja tule mukaan!

Jo totuttuun tapaan Vanhat Velot ulkoiluttavat pyöriään ja itseään jossain päin Suomea heinäkuun loppupuolella. Tällä kertaa ajot suuntaavat Mänttä-Vilppulaan, ehdottoman upeaan kulttuurikaupunkiin!

Tyu

Kokoontuminen tapahtuu klo 10 Vilppulan rautatieasemalla ja rento, kepeä parin kymmenen kilometrin reitti sisältää varmasti tarpeeksi nähtävää ja pysähdyksiä. Ajot päättyvät viimeistään klo 19 Vilppulan asemalle, mutta aiemminkin on mahdollista irtautua.

Pyörä- ja asuyhdistelmään satsaaminen on suotavaa, mutta ei pakollista! Pieniä palkintojakin järjestyy. Ei kuitenkaan pidä murehtia pukeutumista, retkeilyajojen tarkoituksena on rento yhdessäolo!

Kyselyyn ovat tervetulleita vastaamaan niin nykyiset, entiset kuin ei-ihan-vielä-jäsenetkin - riittää, että sinulla on kiinnostus vanhoihin polkupyöriin ja pyöräilykulttuuriin.

Kyselyyn osallistumalla pystyt vaikuttamaan harrasteyhteisön tulevaisuuteen ja myös Pikajalka-lehteen.

Kysely on avoinna aina 31.7.2023 asti ja se toteutetaan Formsilla täysin anonyymisti.

Kyselyyn pääset vastaamaan painalla nappia tuossa alla.

Jos et ole vielä jäsen, niin liittyminen käy kätevästi näillä sivuilla!

Retrokilpurit 2023 tapahtuma ajetaan kauniissa Loviisassa. Lue lisää Retrokilpureitten kotisivuilta tai facebookissa. www.retrokilpurit.fi

Kansainvälinen historiallisten polkupyörien harrastajien yhdistys International Veteran Cycle Association (IVCA) järjestää pandemian aiheuttaman katkoksen jälkeen perinteisen maailmanlaajuisen tapahtumansa. Tapahtuma sijoittuu tällä kertaa Cremonaan, joka tunnetaan mm. viulumestari Antonio Stradivariuksen kotipaikkana.

Viisipäiväisen tapahtuman runsas ohjelma pitää sisällään tapaamisia, tutustumisajoja historiallisilla pyörillä, kilpailuja ja käyntejä museoissa ja muissa kohteissa. Lauantain kohokohtana on n. 54 km ajelu Soresinan pyörämuseoon. Joka päivään kuuluu yhdessäoloa ja arvatenkin herkulliset päivälliset.

Tapahtuma on jo lajissaan 41. ja sen järjestää Associazione Italiana Velocipedi yhdessä kattojärjestö IVCA:n kanssa.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Rallin yhteydessä Cremonassa järjestetään myös kansainvälinen polkupyörähistoriallinen konferenssi ICHC, juuri ennen rallia 13.-16.5.2023. Konferenssi on korkeatasoinen polkupyörän ja pyöräilyn historian tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden kokoontuminen, joka sisältää painavia esitelmiä hyvin monenlaisista aiheista. Ohjelmassa on kuitenkin huomioitu myös verkostoituminen ja yhdessä viihtyminen.

Ajankohta on monille haastava, mutta jos olet kiinnostunut osallistumaan tapahtumaan, niin otathan yhteyttä Vanhoihin Veloihin Anni Antilaan, joka edustaa IVCA:aa Suomessa. Annin tavoittaa sähköpostitse osoitteesta anni.antilan(a)gmail.com.

Sarka-ajot starttasivat Asemapäällikön kahvilan edestä kalseaan tihkusateeseen. Mukana oli kahdeksan pyöräharrastajaa, jotka eivät suuremmin säikähtäneet säätä. Hyvä niin, koska iltapäivän kuluessa sade väistyi ja sää poutaantui illaksi.

Noin kymmenen kilometrin reitti seurasi lahtelaisen pyöräkaupan vaiheita, mutta tuossa vaiheessa vielä vihmoneen sateen johdosta kadunvarsiesitelmiltä vältyttiin. Ehdottomasti kauneimmat syksyn hetket koettiin Kariniemenpuiston vaahteranlehtipatjalla.

Ruoriniemen näköalapaikalla poikkeamisen jälkeen seurasi ruokailu Kokka Bistro & Barissa, josta ei jäänyt pahaa sanaa sanottavaksi. Kaupunkiajelu päättyi Visuaalisten taiteiden museo Malvaan ja sen näyttelyihin. Joukon hajaantuminen tapahtui lopulta Matkakeskuksen liepeillä ja muutama hurjapää haki vauhtia kotimatkalle Ravintola Tirrasta, mikä sekin oli oikein mainio ratkaisu.

Hollolan Lahti oli vielä 1860-luvulla pieni kalastajakylä nykyisen torin alueella. Lahti kuitenkin lähti nopeaan kasvuun ja muuttui kauppalaksi 1878. Asukkaita oli tuolloin parisataa.

Jo 1905 Lahti sai kaupunkioikeudet, jolloin asukkaita oli jo  vajaa 2 800 ja talvisodan aikaan lahtelaisia oli jo yli 27 000.

Nopean kasvun käynnisti se, että  kaksi suurta liikennehanketta tekivät Lahdesta erityisesti puutavaraliikenteen solmukohdan:

Pietarin rata valmistui 1870. Radalta erkaantui Sopenkorvessa satamaraide, jonka alkuosa on edelleen nähtävissä hiihtostadionin ja jäähallin välissä. Aiempi ratapenger jatkuu yhä venesatamassa.

Toinenkin tärkeä raideyhteys auttoi Lahtea kasvamaan. Lahden Niemestä valmistui vuonna 1900 kapearaiteinen 750 mm:n rautatie Loviisaan, erityisesti vientiä varten. Loviisa-Vesijärven rautatien yleinen liikenne alkoi vuonna 1904. Niemen asemalta alkanut rata halkaisi kaupungin mm. nykyistä Kauppakatua Askonkadulle. Loviisan radan asema sijaitsi Lahden vanhan rautatieaseman takana. Rata leikkasi Pietarin radan ylikulkua myöten Iso-Paavolankadun itäpuolella. Rata siirtyi valtion omistukseen 1956 ja se muutettiin leveäraiteiseksi 1960.

​Kone- ja urheilukauppa N. Jalonen perustettiin ilmeisesti jo 1904. Yritys sijaitsi 1910-luvulla Kauppahotellin kanssa ns. Aholan talossa, osoitteessa Harjukatu 38 (Rautatienkatu 12). Viereisessä talossa Rautatienkatu 14 toimi ainakin 30-luvun lopulla Soitinaitta. Tavaramerkki Toveri rekisteröitiin Jaloselle 23.4.1914.
Hieman myöhemmin yrityksen yhtiömuoto ja nimi muuttuivat Jalonen O.Y.:ksi.

​Jalonen Oy toimi viimeistään 1930-luvulla osoitteessa Aleksanterinkatu 13 (talo ilmeisesti purettu torin laajennuksen alta). Jalosen omia merkkejä olivat tuolloin Kiva, Leijona ja Toveri. Liikkeessä myytiin myös Pyrkijää, Pyrkijä Pyryä ja Merikotkaa, Crescentiä ja Hermestä.
Myös moottoripyöriä oli tarjolla, ainakin Excelsioria ja Pyrkijän kevytmoottoripyörää mainostettiin. Jalonen jatkoi 1950-luvulla ainakin Pärlan- ja Crescent-kauppaa, myös mopoilla 1950-luvun lopusta alkaen. 

​Soitinaitta sijaitsi Lahdessa osoitteessa Rautatienkatu 14 (kts. Keravan museon kuva, Kauppahotellin vieressä). Tämä osoite on ilmoitettu mainoksessa ainakin marraskuussa 1938.
Soitinaitta toimi myös Hämeenlinnassa, ja hinnasto oli molemmille toimipaikoille yhteinen. Viimeistään 1938 myytiin jo polkupyöriä. Talon omia merkkejä olivat ainakin Elite, Kiito, Kiito Special ja Konkurent. Myynnissä oli myös englantilaisia Royal Enfield ja Phillips -urheilupyöriä (1940-luvun lopulla?). Konkurent-tavaramerkki on rekisteröity nimelle Soitinaitta Heikki Salminen ainakin marraskuussa 1938, toimipaikkana Hämeenlinna.
Soitinaitta Häme mainosti 1934 Hämeen Sanomissa filmirullia ja muita valokuvaustarvikkeita. Osoitetta ei tuolloin mainita. 

Kolmipyöräinen velo, nokassaan kookas punainen laatikko, erottuu jo kaukaa Tampereen pyörätieltä.

Lähempänä pistää silmään rasvatahra tuuheatukkaisen polkijan poskipäässä. Pyörähuoltaja Basile Dolibeau tekee myös kotikäyntejä. Velotohtorin laatikosta löytyvät tarvittavat työkalut ja varaosat.
Vaikeimmat tapaukset hoituvat kuntoon Koulukadun pyörähuollossa.

Basile syntyi Besançonissa Koillis-Ranskassa liki Sveitsin rajaa 1986. Lähiseudulla Beaulieu-sur-Doubs'ssa toimi Peugeotin valtava pyörätehdas vuodet 1886–1970. Perustaja Armand Peugeot teki ensimmäisen isopyöränsä jo 1882.

”Muistan seuranneeni lapsena suuren väkijoukon keskellä kotiseudulla Tour de Francen etappia. Polkijat vain vilahtivat ohi ja tien varsille jäi katsojien roskakasoja.”

Nuorena Basile ei erityisemmin tahkonut pyörällä toisin kuin isosiskonsa Camilla. Hän osallistui mm. 1999 BMX -pyörien MM-kisaan Vallet ́ssa. Basile kulki opintietä.

”Australiassa opiskelin englantia vuoden 18-vuotiaana. Kentin yliopistossa Britanniassa suoritin valtiotieteiden kandinaatin tutkinnon 2010. Opintoihin liittyi vuoden vaihto-opiskelu Tampereen yliopistossa 2008–09. Kotiseutuni France-Comten yliopistossa opiskelin juristiksi 2011–2014.”

Vaihto-oppilaana alkanut seurustelu suomalaisen floristin, nykyisen vaimonsa kanssa, toi hänet 2014 takaisin Manseen. Juristin töitä ensin hakenut, englantia ja ranskaa puhuva, suomeakin koko ajan oppiva
Basile törmäsi kielikattoon:

”Suomen kielen opintojen lisäksi olisi pitänyt opetella vielä ruotsin kieli.”

Basile teki vuoden päivät tilapäisiä töitä niin lehdenjakajana ja ravintolakeittiön apulaisena kuin yhden kesän kitaraa taiten näppäävänä katusoittajanakin.

”Kerran tuttavani kysyi, haluaisinko opetella korjaamaan pyöriä. Innostuin. Harjoittelin korjaamalla naapurin viittä napavaihteista pyörää. Pispalan Tre Cycles -korjauspajan aloitin 2015 osuuskunta Paalun jäsenenä.”

Osuuskunta Paluu perustettiin Tampereella 2014 paluumuuttajien tarpeisiin. Osuuskunnan jäsen voi työllistää itsensä satunnaisesti tai kokoaikaisesti riippuen elämäntilanteestaan ja palvelujensa kysynnästä.
Yrittäjien sijaan Paluun jäsenet ovat työntekijöitä, joilla on oikeus työttömyysturvaan ja palkasta pidätetään työeläkemaksu.
Osuuskuntamalli mahdollistaa Kela-tuettujen osa-aikaisen työnteon.

"Osuuskunta hoitaa myös paperityöt, kuten taloushallinnon, joten voimme keskittyä pääasiaan, pyöriin ja asiakaspalveluun."

Pispalassa puoli vuotta toimittuaan pyöräverstas joutui siirtymään ensin hieman syrjäiseen Onkiniemeen.

”Kun keskustan Satamakadulta vapautui katutasolta myymälätila, siirryimme sinne ja toiminta vilkastui. Reilun kolmen vuoden jälkeen vuokraa korotettiin niin paljon, että etsimme huokeampaa tilaa. Se löytyi täältä Koulukadulta 2020.”

Aprillipäivänä jutellessamme Basile avaa 50-luvun Crestoni keskiötä, johon hän vaihtaa kuulalaakerit. Välillä tarkistamme älypuhelimesta, kuinka Risto Heinonen avaa Vanhojen Velojen videossa keskiötä.

Seinällä roikkuu naulassa kitaransa, jota Basile saattaa näppäillä asiakkaan juodessa tarjottua kahvia. Kassatiskin tarrassa lukee : ”Trust me I ́m a bike mechanic”, Tre Cyclen facebook -sivulla puolestaan
”Fight Putin. Ride a Bike”.

”Tapa päästä öljystä”, Basile suomentaa. ”Meillä on reilun huokeat hinnat. Vakioasiakas saa alennusta. En tee tätä voiton tähden, kunhan toimeen tulee. Hiljaisinta on kovilla pakkasilla. Viime vuoden kahtena kylmimpänä kuukautena korjaustuloja kertyi alle 500 euroa. Kevät, alkukesä ja syksy ovat vilkkainta aikaa.”

Pyörähuollossa työskentelee myös vaihtelevasti apulaisia, kuten Andy, Kasper ja Velimatti sekä harjoittelijoita, kuten aprillipäivänä paikalla ollut Miro Marjakangas. Basilen oikea käsi, Kasper Ketola kunnosti parhaillaan vihertävää käytettyä Ponia myyntikuntoon liikkeen edustan telineeseen. 

​Neljä vuotta Tre Cyclessä työskennellyt Kasper on varsinaiselta ammatiltaan ravintolakeittäjä.

”Koska pandemiakin on osaltaan vähentänyt keittäjän töitäni, työnteko osuuskunnan mahdollistamissa raameissa sopii hyvin.”

Stadissa syntynyt, Manseen kotiutunut Kasper taitaa myös rumpujen takomisen poliittista skahumppaa soittavassa Hiljainen kansa -bändissä.

”Tarakalle ylsin jo lapsena, kun edesmennyt isäni kuljetti norjalaisella Œglandillaan. Poikana korjailin pyöriä ja Kombi -veloani. Pyörähuollossa piisaa haasteita. Hankalimpia ovat ruostuneet osat, haastavimpia asiakkaiden sähköpyöriksi muuttamat tavalliset pyörät.”

Crestolla lähtöä tehdessäni Basile rientää ovelle vastaanottamaan naisasiakkaan keväthuoltoon tuomaa veloa.
”Kohta koittaa sesonkiaika!”

Teksti ja kuvat Esa Aallas

Toimittajalta: Pikajalkaan tarjottuja juttuja ei aina saada mukaan lehteen, mutta silti ne ansaitsevat tulla julkaistuiksi. Pikajalan blogijuttuja julkaistaan aina tilaisuuden ja tarpeen tullen. Ehdotuksia blogijuttujen aiheista voi myös tehdä suoraan päätoimittajalle.