VANHAT VELOT RY

                                                                                 veloblogi

  • ETUSIVU
  • Blog
  • Jäseneksi
  • VIDEOT
  • Vuosikokous
  • Pikajalka
  • Juhlaseminaari

3/23/2023

Retrokilpurit 2023

0 Kommentit

Read Now
 
Retrokilpurit 2023 tapahtuma ajetaan kauniissa Loviisassa. Lue lisää Retrokilpureitten kotisivuilta tai facebookissa. www.retrokilpurit.fi

Share

0 Kommentit

1/31/2023

Puheenjohtajan näppäimistöltä

1 Kommentti

Read Now
 
Vanhojen Velojen jäsenille, kavereille, tämän blogin lukijoille ja kaikille vanhoista polkupyöristä kiinnostuneille tervehdys!

Olen Anni ja aloitin Vanhojen Velojen puheenjohtajana tämän vuoden alusta. Heti aluksi haluan tietysti kiittää saamastani luottamuksesta ja hienosta tehtävästä. Heti toiseksi haluan mainita, että pidin - ja pidän edelleen - hiukan hankalana tilannetta, jossa sama ihminen toimii kovin monissa yhdistyksen tehtävissä. Itse olen nyt tällaisessa tilanteessa, kun olen jo parin vuoden ajan päätoimittanut Pikajalka-lehteä ja nyt myös yhdistyksen puheenjohtajuus osui kontolleni. Annan toki kaiken voitavani Vanhojen Velojen puolesta.


En ole niinkään huolissani vaivasta ja työstä, koska Vanhoilla Veloilla on upea ja aikaansaava hallitus: Kaisa Tolvanen, Mikko Råberg, Vesa Karppi, Tiina Alestalo ja Rauno Pääsky sekä varalla Tomi Asikainen, Kalevi Lepo ja Olli Lehto. Tällä monipuolisella osaamisella ja näkemyksellä asiat luistavat varmasti.

Ei, ennemmin huoleni on siitä, että yhdellä ihmisellä on yhden ihmisen ajatukset, arvot ja asenteet, ja ne näkyvät aina jollain tavalla työn jäljessä ja ratkaisuissa. Siksikin aktiivinen ja sopivasti äänekäs hallitus on korvaamaton asia.

Haluan esittää lämpimät kiitokset edeltäjilleni puheenjohtajina: Markku Lahtinen ehti hoitaa tehtävää yhdistyksen alusta viime vuosiin asti ja Rauno Pääsky luotsasti meitä upeasti 20-vuotisjuhlavuoden ajan 2022. Nyt on minun vuoroni koittaa.

Työni on myös hyvin lähellä harrastusta. Työskentelen Auton ja tien museo Mobiliassa kehittämispäällikkönä ja siellä tieliikenteen kulttuuriperintö on jokapäiväistä leipää; vanhat polkupyörät särvintä leivän päällä. En kuvittele osaamisestani liikoja, mutta onnekkaasti saan aika paljon tilaisuuksia oppia pyöräilyn historian asiantuntemusta työni kautta.

Haaveita on syytä olla, jotta näinä pelottavina aikoina ei vaivu kyynisyyteen. Vanhojen Velojen suhteen haaveenani on saada Suomeen pyöräilyn ja polkupyörän kulttuuriperintöön keskittynyt museo, jollakin tavalla ja jossakin muodossa.

Haaveita arkisempia asioita ovat tavoitteet, joita ajattelen asettaa Vanhoille Veloille kolme: kansainvälinen tapahtuma Suomeen (esimerkiksi International Cycling History Conference uudelleen, edellisestä on jo pian 16 vuotta). Suomalaista pyörähistoriaa käsittelevä kirja (edellisestä on kovin kauan). Yhdistyksen jäsenmäärän saaminen kasvu-uralle.

Kaikki edellä esitellyt haaveet ja tavoitteet ovat pitkän työn tulosta, eikä mikään niistä voi syntyä ilman monia uutteria käsipareja, innokkaita aivoja ja hyviä yhteistyökumppaneita. Siksi meitä kaikkia tarvitaan Vanhojen Velojen tulevaisuutta varten.

Ihan pian on kevät ja tapahtumat alkavat jälleen rullata. Toivon kovasti, että tapaamme pian, mahdollisimman tai mahdottoman monen kanssa!

- Anni

Picture

Share

1 Kommentti

1/26/2023

Vanhojen Velojen ja kavereiden tapahtumakalenteri 2023

0 Kommentit

Read Now
 
Picture
Huom. sitoumuksetta!
Tammikuu

Helmikuu
Saksan Historische Fahrräder e.V. järjestää Talvitreffit 3.-5.2.2023.

Maaliskuu
Satulatolpan rasvaus, koskee erityisesti alumiinitolppia teräsrungoissa. Jos ei ole jo myöhäistä.

Huhtikuu
Pikajalka 1/2023 ilmestyy.

Toukokuu
Vanhojen Velojen yhdennettoista Retrokilpurit ajetaan toukokuussa Loviisassa. Tarkempi ajankohta ja järjestelyt julkaistaan kevään korvalla, kannattaa ottaa seurantaan retrokilpurit.fi -osoite ja Retrokilpureitten some-kanavat. 

IVCA (International Veteran Cycle Association) World Rally 2023 - kansainvälinen pyörähistoriallinen kokoontuminen järjestetään Italian Cremonassa 17.-21.5.2023. Tarkempaa tietoa tapahtumasta löytyy järjestävän yhdistyksen, Associazione Italiana Velocipedin, sivuilta https://www.avitalia.eu/ivca-world-rally-2023/
Kokoontumisen yhteydessä järjestetään 32. kansainvälinen polkupyörähistoriallinen konferenssi (ICHC) 13.-16.5.2023. 

Kesäkuu
Kansallista museoajoneuvopäivää vietetään jälleen 10.6.2023. Vanhat Velo ry suuntaa aiempien vuosien tapaan Mobiliaan Kangasalla. Luvassa on pyöräesittelyjä, koeajoja ja pienimuotoista rompetoria. 

Heinäkuu
Raumat pitsiviikon veloromppeet kootaan Rauman historialliseen vanhaan kaupunkiin lauantaina 22.7.2023. Pitsiviikko on vuosittain heinäkuun lopussa järjestettävä kaupunkifestivaali, joka on järjestetty yhtäjaksoisesti jo vuodesta 1971 alkaen. Pitsiviikon aikana Vanhan Rauman asukkaat avaavat pihansa ihailtaviksi ja pihakirppistelyä varten. Vanhojen pyörien romppeet järjestetään paikallisten harrastajien toimesta lauantaina 22.7. klo 10-18.

Vanhojen Velojen Retkeilyajot ajetaan Mänttä-Vilppulassa lauantaina 29.7.2023. Paperiteollisuuden kivijalalle rakentunut taiteen ja kulttuurin ihmekaupunki tarjoaa kauniit ja varmasti mieltä kohottavat puitteet ajoille. Retkeilyajojen henkeen kuuluu kohtuullinen matka (15-20 km kaikkineen), rauhallinen tahti ja yhdessä viihtyminen kera maittavan ruuan. Huomaathan, että Vilppulaan on mahdollista saapua myös paikallisjunalla. Tarkemmat ajankohdat ja tapaamisohjeet julkaistaan kevään kuluessa. 

Elokuu
Sankar’Ajot tulee taas lauantaina 12.8.2023! SankarAjot on teräsrunkoisten vintage-polkupyörien ajotapahtuma Espoon ja Kirkkonummen pikkuteillä. Päämatka on noin 100 km. Tapahtuman ohjelma päivittyy vielä talven ja kevään aikana. Tarkempia tietoja SankarAjot-yhteisön facebook-sivulta https://www.facebook.com/Sankarajot/

Turku Touring Pyöräily sunnuntaina 13.8.2023 on järjestäjän kertoman mukaan koko perheen reipas ja hyväntuulinen pyöräilytapahtuma, jossa voit valita  juuri itsellesi sopivan matkan, oli sitten tavoitteena itsensä haastaminen tai rauhallinen sunnuntaiajelu. Tapahtumakeskuksena toimii vuonna 2023 Turun Tuomiokirkko. Tarkempaa tietoa tapahtuman sivuilta: https://www.turunurheiluliitto.fi/pyoraily/turku-touring-pyoraily/

Reinin Velocipediadi Saksassa 18.-20.8.2023. Tapahtuman järjestää Historische Fahrräder e.V.


Syyskuu
Vanhojen Velojen vuosikokous ja perinteiset Sarka-ajot  järjestetään lauantaina 30.9.2023 Tampereella. Tarkemmat tiedot julkaistaan vuosikokouskutsussa kevään Pikajalka-lehdessä. 

Pikajalka 2/2023 ilmestyy.

Lokakuu
Vanhojen Velojen ulkomaille suuntautuviin retkiin tuli koronapandemian myötä katkos, mutta lokakuussa 2023 on jälleen määrä suunnata Suomen rajojen ulkopuolelle. Matkakohteena on Ruotsi. Kiinnostavien pyörähistoriallisten kohteiden ohella on tarkoitus virkistää harrasteyhteyksiämme länsinaapuriin. Retken suunnittelu on vielä työn alla, mutta pitkän viikonlopun matka on luvassa. Tarkempaa tietoa julkaistaan kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Epävarmaa: Ruotsin Cykelhistorista förening kumppaneineen toivottavasti järjestää jälleen lokakuussa Bike in Tweed -tapahtuman.

Marraskuu
Toivotaan kovasti, että Winter Tweed Run tai vastaava toteutuu!

Joulukuu
Paljon kovia ja pehmeitä paketteja.

Share

0 Kommentit

1/17/2023

ICHC-konferenssi ja IVCA World Rally Italiassa 13.-21.5.2023

0 Kommentit

Read Now
 
Picture

IVCA-ralli Cremonassa

Kansainvälinen historiallisten polkupyörien harrastajien yhdistys International Veteran Cycle Association (IVCA) järjestää pandemian aiheuttaman katkoksen jälkeen perinteisen maailmanlaajuisen tapahtumansa. Tapahtuma sijoittuu tällä kertaa Cremonaan, joka tunnetaan mm. viulumestari Antonio Stradivariuksen kotipaikkana.
Picture

Ohjelmaa koko rahalla

Viisipäiväisen tapahtuman runsas ohjelma pitää sisällään tapaamisia, tutustumisajoja historiallisilla pyörillä, kilpailuja ja käyntejä museoissa ja muissa kohteissa. Lauantain kohokohtana on n. 54 km ajelu Soresinan pyörämuseoon. Joka päivään kuuluu yhdessäoloa ja arvatenkin herkulliset päivälliset.

Tapahtuma on jo lajissaan 41. ja sen järjestää Associazione Italiana Velocipedi yhdessä kattojärjestö IVCA:n kanssa.
Picture
Picture
Picture
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

kansainvälinen polkupyörähistoriallinen konferenssi ICHC

Picture
Rallin yhteydessä Cremonassa järjestetään myös kansainvälinen polkupyörähistoriallinen konferenssi ICHC, juuri ennen rallia 13.-16.5.2023. Konferenssi on korkeatasoinen polkupyörän ja pyöräilyn historian tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden kokoontuminen, joka sisältää painavia esitelmiä hyvin monenlaisista aiheista. Ohjelmassa on kuitenkin huomioitu myös verkostoituminen ja yhdessä viihtyminen.
Picture

Lisätietoja?

Ajankohta on monille haastava, mutta jos olet kiinnostunut osallistumaan tapahtumaan, niin otathan yhteyttä Vanhoihin Veloihin Anni Antilaan, joka edustaa IVCA:aa Suomessa. Annin tavoittaa sähköpostitse osoitteesta anni.antilan(a)gmail.com.

Share

0 Kommentit

11/29/2022

Vanhat Velot Lahdessa

0 Kommentit

Read Now
 
Picture

Vuosikokous ja Sarka-ajot lauantaina 29.10.2020

Lahti on yksi Etelä-Suomen nopeimmin kehittyvistä pyöräilykaupunkeja. Oli siis mitä sopivinta mennä pitämään Vanhojen Velojen vuosikokous ja perinteiset Sarka-ajot nimenomaan Lahteen.
Vuosikokous pidettiin aivan ihastuttavassa Asemapäällikön kahvilassa, joka nimensä vihjeen mukaisesti sijaitsi aivan rautatieaseman ja nykyään Matkakeskuksen kupeessa. Sijainti oli - ainakin rautateitse saapuville -  mitä parhain. Hyviä olivat myös sämpylät ja kahvi lämmintä.
​
Vuosikokouksessa käsiteltiin tavanmukaiset sääntömääräiset asiat ja samalla päästiin selaamaan edellisenä iltapäivänä painosta putkahtanutta Pikajalkaa 2/2022.

Vanhat Velot ry:n hallitukseen vuodelle 2023 valittiin seuraavat henkilöt (tässä on mainittu myös myöhemmin järjestäytymiskokouksessa valitut tehtävät):
​
​Anni Antila                                puheenjohtaja
Kaisa Tolvanen                         varapuheenjohtaja
Vesa Karppi                               sihteeri
Mikko Råberg                           rahastonhoitaja
Tiina Alestalo                            jäsen
Rauno Pääsky                           jäsen
Tomi Asikainen                         varajäsen
Olli Lehto                                   varajäsen
Kalevi Lepo                                varajäsen

Sarka-ajot

Picture
Kuva: Tomi Asikainen
Sarka-ajot starttasivat Asemapäällikön kahvilan edestä kalseaan tihkusateeseen. Mukana oli kahdeksan pyöräharrastajaa, jotka eivät suuremmin säikähtäneet säätä. Hyvä niin, koska iltapäivän kuluessa sade väistyi ja sää poutaantui illaksi.

Noin kymmenen kilometrin reitti seurasi lahtelaisen pyöräkaupan vaiheita, mutta tuossa vaiheessa vielä vihmoneen sateen johdosta kadunvarsiesitelmiltä vältyttiin. Ehdottomasti kauneimmat syksyn hetket koettiin Kariniemenpuiston vaahteranlehtipatjalla.
Picture
Kuva: Tomi Asikainen
Ruoriniemen näköalapaikalla poikkeamisen jälkeen seurasi ruokailu Kokka Bistro & Barissa, josta ei jäänyt pahaa sanaa sanottavaksi. Kaupunkiajelu päättyi Visuaalisten taiteiden museo Malvaan ja sen näyttelyihin. Joukon hajaantuminen tapahtui lopulta Matkakeskuksen liepeillä ja muutama hurjapää haki vauhtia kotimatkalle Ravintola Tirrasta, mikä sekin oli oikein mainio ratkaisu.
Picture
Kuva: Tomi Asikainen

Lahtelaista totta kai 

Hollolan Lahti oli vielä 1860-luvulla pieni kalastajakylä nykyisen torin alueella. Lahti kuitenkin lähti nopeaan kasvuun ja muuttui kauppalaksi 1878. Asukkaita oli tuolloin parisataa.

Jo 1905 Lahti sai kaupunkioikeudet, jolloin asukkaita oli jo  vajaa 2 800 ja talvisodan aikaan lahtelaisia oli jo yli 27 000.

Nopean kasvun käynnisti se, että  kaksi suurta liikennehanketta tekivät Lahdesta erityisesti puutavaraliikenteen solmukohdan:

Pietarin rata valmistui 1870. Radalta erkaantui Sopenkorvessa satamaraide, jonka alkuosa on edelleen nähtävissä hiihtostadionin ja jäähallin välissä. Aiempi ratapenger jatkuu yhä venesatamassa.

Toinenkin tärkeä raideyhteys auttoi Lahtea kasvamaan. Lahden Niemestä valmistui vuonna 1900 kapearaiteinen 750 mm:n rautatie Loviisaan, erityisesti vientiä varten. Loviisa-Vesijärven rautatien yleinen liikenne alkoi vuonna 1904. Niemen asemalta alkanut rata halkaisi kaupungin mm. nykyistä Kauppakatua Askonkadulle. Loviisan radan asema sijaitsi Lahden vanhan rautatieaseman takana. Rata leikkasi Pietarin radan ylikulkua myöten Iso-Paavolankadun itäpuolella. Rata siirtyi valtion omistukseen 1956 ja se muutettiin leveäraiteiseksi 1960.
Picture
Hollolan lahti vuoden 1875 kartalla. Maanmittauslaitos.
Asikkalan Anianpeltoon valmistui Vesijärven ja Päijänteen yhdistävä Vääksyn kanava v. 1871, jolloin puutavaran uitto Lahteen kasvoi merkittävästi. Samalla Lahden seudulle, nykyisen kaupungin alueelle, alkoi nopeasti syntyä metsä- ja hyvin tunnettua huonekaluteollisuutta.
Sahateollisuuden ohella Lahteen syntyi merkittävää lihateollisuutta. Nopea kasvu ja teollistuminen, sosiaaliset ongelmat ja reipas alkoholinkäyttö toivat Lahdelle huonohkon maineen 1900-luvun alussa.

Jo näiltä ajoilta periytyy tunnettu nimitys Lahdesta Suomen Chicagona (joka myös oli nopeasti kasvava lihateollisuuden, mutta myös rikollisuuden keskus). Maine voi periytyä mahdollisesti jo aiemmiltakin, radan rakentamisen ajoilta. 1960-luvun muuttoliike piti yllä Lahden levotonta mainetta, ja kuten Tampere on ikuisesti punainen ja Turku kaupungin repimisen kohde, pysyy Lahdenkin reipas maine yllä.
Vuoden 2016 kuntaliitosten ja jatkuvan muuttoliikkeen myötä Lahdessa asui 2020 jo melkein 120 000 ihmistä.

lahtelaisia pyöräkauppoja ja -merkkejä

Elite
Soitinaitta
38-39, 50-luku

Express
Oiva Lapilan polkupyöräliike
20-30-luvut

Kiito, Kiito Special
Soitinaitta
30-luku, 50-luku?

Kiva
Jalonen O.Y.
1930-luvun loppu

Konkurent
Soitinaitta
39-41, 50-luku

Leijona
N. Jalosen Kone- ja urheilukauppa (Jalonen Oy 39-)
30-luku

Special
Oiva Lapilan polkupyöräliike
 
Stadig
Jalonen Oy
1950-luku


Toveri
N. Jalosen Kone- ja urheilukauppa (Jalonen Oy 39-)
1910-30-luvut (?)

​Kone- ja urheilukauppa N. Jalonen perustettiin ilmeisesti jo 1904. Yritys sijaitsi 1910-luvulla Kauppahotellin kanssa ns. Aholan talossa, osoitteessa Harjukatu 38 (Rautatienkatu 12). Viereisessä talossa Rautatienkatu 14 toimi ainakin 30-luvun lopulla Soitinaitta. Tavaramerkki Toveri rekisteröitiin Jaloselle 23.4.1914.
Hieman myöhemmin yrityksen yhtiömuoto ja nimi muuttuivat Jalonen O.Y.:ksi.
Picture
Kuva: doria.fi
​Jalonen Oy toimi viimeistään 1930-luvulla osoitteessa Aleksanterinkatu 13 (talo ilmeisesti purettu torin laajennuksen alta). Jalosen omia merkkejä olivat tuolloin Kiva, Leijona ja Toveri. Liikkeessä myytiin myös Pyrkijää, Pyrkijä Pyryä ja Merikotkaa, Crescentiä ja Hermestä.
Myös moottoripyöriä oli tarjolla, ainakin Excelsioria ja Pyrkijän kevytmoottoripyörää mainostettiin. Jalonen jatkoi 1950-luvulla ainakin Pärlan- ja Crescent-kauppaa, myös mopoilla 1950-luvun lopusta alkaen. 
​Soitinaitta sijaitsi Lahdessa osoitteessa Rautatienkatu 14 (kts. Keravan museon kuva, Kauppahotellin vieressä). Tämä osoite on ilmoitettu mainoksessa ainakin marraskuussa 1938.
Soitinaitta toimi myös Hämeenlinnassa, ja hinnasto oli molemmille toimipaikoille yhteinen. Viimeistään 1938 myytiin jo polkupyöriä. Talon omia merkkejä olivat ainakin Elite, Kiito, Kiito Special ja Konkurent. Myynnissä oli myös englantilaisia Royal Enfield ja Phillips -urheilupyöriä (1940-luvun lopulla?). Konkurent-tavaramerkki on rekisteröity nimelle Soitinaitta Heikki Salminen ainakin marraskuussa 1938, toimipaikkana Hämeenlinna.
Soitinaitta Häme mainosti 1934 Hämeen Sanomissa filmirullia ja muita valokuvaustarvikkeita. Osoitetta ei tuolloin mainita. 
Picture
Kuva: Keravan museot CC BY 4.0
Soitinaitta toimi myös Hämeenlinnassa, ja hinnasto oli molemmille toimipaikoille yhteinen. Viimeistään 1938 myytiin jo polkupyöriä. Talon omia merkkejä olivat ainakin Elite, Kiito, Kiito Special ja Konkurent. Myynnissä oli myös englantilaisia Royal Enfield ja Phillips -urheilupyöriä (1940-luvun lopulla?). Konkurent-tavaramerkki on rekisteröity nimelle Soitinaitta Heikki Salminen ainakin marraskuussa 1938, toimipaikkana Hämeenlinna. Soitinaitta Häme mainosti 1934 Hämeen Sanomissa filmirullia ja muita valokuvaustarvikkeita. Osoitetta ei tuolloin mainita.
​

Järvisen pyörä ja urheilu on perustettu 1944. Omistajat perustaja Kalle Järvinen, Tuomo Järvinen ja Ville Järvinen.
Järvisen pyörä sijaitsi aluksi Hämeenkatu 16:ssa. 1950-luvulla pyöräkorjaamo sijaitsi Vuorikadulla ja 1960-luvulta alkaen Harjukadulla, J. Peltosen talon läheisyydessä, noin numero 44:n kohdalla. Tästä liike siirtyi Pellonkulman taloon linja-autoaseman kupeeseen, ennen muuttoa nykyiseen osoitteeseen Rauhankatu 6:een vuonna 1992.
Picture
Järvisen Pyörä Vuorikadulla (oik. Harjukadulla). Kuva: Roos. Lahden museot.
Merkkitarjontana on nykyään  KTM, Cannondale, Helkama, Crescent, Madison, Insera, Felt, Tunturi, Ghost, Nishiki sekä Rock Machine. Yritys valittiin 2021 vuoden Helkama-kauppiaaksi. Helkaman pyöriä on myyty 1960-luvulta lähtien.
​

Oiva Lapilan polkupyöräliike osoitteessa Aleksanterinkatu 1 oli 1927 Kauppalehden protestilistalla, mutta mitä ilmeisimmin taloudellisista vaikeuksista selvittiin, koska yritys toimi ainakin 1937 osoitteessa Rauhankatu 4, kun ekonoomi O.E.Lapilan Polkupyörä- ja kutomokoneliikkeen tavaramerkki Express rekisteröitiin. Lapilan yritys Lapila oli 1930-luvun ajan myös vähintään paikallisesti tunnettu yleisurheilija.
Picture
Kuva: doria.fi
Oiva Einari Lapila lähti jatkosotaan luutnantin sotilasarvossa JR8:ssa. Hän kaatui hyökkäysvaiheessa 14.8.1941 Aunuksen Säntämälässä. 31-vuotias Lapila oli kuollessaan naimaton.
 
Lahden Kone- ja Kalustokauppa oli perustettu 1909. Emil Ansgarius Ahon liike mainittiin Suomen Kauppa- ja teollisuuskalenterissa 1910, jolloin yrityksen toimialaksi ilmoitetaan mm. maanviljelyskoneita, rautasänkyjä ja polkupyöriä. Jo vuotta myöhemmin yritys esiintyi Finlands Allmänna Tidningin rekisterissä osakeyhtiönä. Seuraavana vuonna, 7.toukokuuta 1912, samassa lehdessä ilmoitetaan Lahden Kone- ja Kalustokaupan julistamisesta konkurssiin. Yrityksen toiminnan loppumisesta ilmoitettiin Mercator-lehdessä 7.6.1912.

Emil Ansgarius Aho ilmaantuu myöhemmin kaupparekisteriin, kun hän on nimettynä hallituksen puheenjohtajana ja isännöitsijänä useammassa turkulaisessa asunto-osakeyhtiössä (ainakin Asunto Oy. Vihantolassa ja Asunto Oy. Yrjänässä) vuosina 1920-21. Konkurssivalvontaan hänet asetettiin sitten jälleen kesäkuussa 1923.
 
Lahden Polkupyörä ja Koneliike Wuorinen ja Lounasaho rekisteröitiin 1917 ja yritys esiintyi ainakin vuoden 1920 alussa Mercatorin ruotsinkielisessä kauppa- ja teollisuuskalenterissa.
 
Lahden Pyörä- ja Koneliike mainitaan vuoden 1930 Liikekalenterissa. Yrityksen omistajana oli E. Reijula ja osoitteena Vapaudentie 9. Liike on toiminut vielä ainakin 1937 Emil Reijulan nimissä, mutta osoitteeksi on on välillä annettu Vapaudentie 12. Yrityksestä ei ole löytynyt enempää tietoa, mutta saman niminen liike on toiminut vielä 1970-luvulla Launeenkatu 11:ssä.
 
Nykypäivää
Lahtelaista kilpapyöräilyä on edustanut erityisesti TWD Länken, tunnetuimpana kilpailijana Jussi Veikkanen. Maastopyöräilyssä mainetta on kerännyt MC Kramppi ja hieman virallisemmin Lahden seudulla toimii Lahden Pyöräilijät.
​

Picture
Bloggauksen kirjoitti Anni Antila. Kotimatkalla olivat tuikut ja heijastimet tarpeen, vaikka juna suurimman osan matkasta kuljettikin.

Share

0 Kommentit

10/25/2022

vuosikokous ja sarka-ajot 2022

0 Kommentit

Read Now
 
Kuva

kokous ja Sarka-ajot Lahdessa lauantaina 29.10.2022 klo 10 alkaen

Vuosikokouksessa kello 10-12 Asemapäällikön kahvilassa (osoitteessa Askonkatu 3, 15100 Lahti, Matkakeskuksen kupeessa) käsitellään yhdistyksen säännöissä määrätyt asiat. 

Esityslista:
  • Kokouksen avaus ja järjestäytyminen
  • Kokouksen puheenjohtajan valinta
  • Esityslistan hyväksyminen (ja mahdollisten päätöstä vaativien muiden asioiden lisääminen esityslistalle)
  • Toimintasuunnitelman vuodelle 2023 käsittely
  • Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen
  • Vanhat Velot ry:n hallituksen henkilövalinnat
  • Muut asiat kokouksen tiedoksi
  • Kokouksen päättäminen
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Kuva
Kuva: Jari Talvela 2015

Sarka-ajot

Sarka-ajot ajetaan kokouksen jälkeen. Ajot alkavat kokoontumisella Asemapäällikön kahvilan edustalla klo 12. 
​

Ajojen reitti on pituudeltaan n. 10 km ja se kiertää Lahden keskustaa ja Vesijärven rantoja, rauhalliseen tahtiin. Reitin varrella pyritään löytämään jälkiä lahtelaisesta pyöräilyhistoriasta, jos niitä nopeasti kasvavassa kaupungissa vielä on. 

Ajot ovat avoimet niin jäsenille kuin muillekin – saavuthan kera vanhan pyörän ja mieluusti  sen mukaisesti pukeutuneena!
Kuva

Share

0 Kommentit

7/6/2022

Tre cycle

0 Kommentit

Read Now
 

Kielikatto teki pyörähuoltajan ranskalaisesta Basile Dolibeausta

Kuva
Kolmipyöräinen velo, nokassaan kookas punainen laatikko, erottuu jo kaukaa Tampereen pyörätieltä.

Lähempänä pistää silmään rasvatahra tuuheatukkaisen polkijan poskipäässä. Pyörähuoltaja Basile Dolibeau tekee myös kotikäyntejä. Velotohtorin laatikosta löytyvät tarvittavat työkalut ja varaosat.
Vaikeimmat tapaukset hoituvat kuntoon Koulukadun pyörähuollossa.
Kuva
Basile syntyi Besançonissa Koillis-Ranskassa liki Sveitsin rajaa 1986. Lähiseudulla Beaulieu-sur-Doubs'ssa toimi Peugeotin valtava pyörätehdas vuodet 1886–1970. Perustaja Armand Peugeot teki ensimmäisen isopyöränsä jo 1882.

”Muistan seuranneeni lapsena suuren väkijoukon keskellä kotiseudulla Tour de Francen etappia. Polkijat vain vilahtivat ohi ja tien varsille jäi katsojien roskakasoja.”

Nuorena Basile ei erityisemmin tahkonut pyörällä toisin kuin isosiskonsa Camilla. Hän osallistui mm. 1999 BMX -pyörien MM-kisaan Vallet ́ssa. Basile kulki opintietä.

”Australiassa opiskelin englantia vuoden 18-vuotiaana. Kentin yliopistossa Britanniassa suoritin valtiotieteiden kandinaatin tutkinnon 2010. Opintoihin liittyi vuoden vaihto-opiskelu Tampereen yliopistossa 2008–09. Kotiseutuni France-Comten yliopistossa opiskelin juristiksi 2011–2014.”

Vaihto-oppilaana alkanut seurustelu suomalaisen floristin, nykyisen vaimonsa kanssa, toi hänet 2014 takaisin Manseen. Juristin töitä ensin hakenut, englantia ja ranskaa puhuva, suomeakin koko ajan oppiva
Basile törmäsi kielikattoon:

”Suomen kielen opintojen lisäksi olisi pitänyt opetella vielä ruotsin kieli.”

Basile teki vuoden päivät tilapäisiä töitä niin lehdenjakajana ja ravintolakeittiön apulaisena kuin yhden kesän kitaraa taiten näppäävänä katusoittajanakin.

”Kerran tuttavani kysyi, haluaisinko opetella korjaamaan pyöriä. Innostuin. Harjoittelin korjaamalla naapurin viittä napavaihteista pyörää. Pispalan Tre Cycles -korjauspajan aloitin 2015 osuuskunta Paalun jäsenenä.”

Osuuskunta Paluu perustettiin Tampereella 2014 paluumuuttajien tarpeisiin. Osuuskunnan jäsen voi työllistää itsensä satunnaisesti tai kokoaikaisesti riippuen elämäntilanteestaan ja palvelujensa kysynnästä.
Yrittäjien sijaan Paluun jäsenet ovat työntekijöitä, joilla on oikeus työttömyysturvaan ja palkasta pidätetään työeläkemaksu.
Osuuskuntamalli mahdollistaa Kela-tuettujen osa-aikaisen työnteon.

"Osuuskunta hoitaa myös paperityöt, kuten taloushallinnon, joten voimme keskittyä pääasiaan, pyöriin ja asiakaspalveluun."

Pispalassa puoli vuotta toimittuaan pyöräverstas joutui siirtymään ensin hieman syrjäiseen Onkiniemeen.

”Kun keskustan Satamakadulta vapautui katutasolta myymälätila, siirryimme sinne ja toiminta vilkastui. Reilun kolmen vuoden jälkeen vuokraa korotettiin niin paljon, että etsimme huokeampaa tilaa. Se löytyi täältä Koulukadulta 2020.”

​Kasper toimii oikeana kätenä

Aprillipäivänä jutellessamme Basile avaa 50-luvun Crestoni keskiötä, johon hän vaihtaa kuulalaakerit. Välillä tarkistamme älypuhelimesta, kuinka Risto Heinonen avaa Vanhojen Velojen videossa keskiötä.

Seinällä roikkuu naulassa kitaransa, jota Basile saattaa näppäillä asiakkaan juodessa tarjottua kahvia. Kassatiskin tarrassa lukee : ”Trust me I ́m a bike mechanic”, Tre Cyclen facebook -sivulla puolestaan
”Fight Putin. Ride a Bike”.

”Tapa päästä öljystä”, Basile suomentaa. ”Meillä on reilun huokeat hinnat. Vakioasiakas saa alennusta. En tee tätä voiton tähden, kunhan toimeen tulee. Hiljaisinta on kovilla pakkasilla. Viime vuoden kahtena kylmimpänä kuukautena korjaustuloja kertyi alle 500 euroa. Kevät, alkukesä ja syksy ovat vilkkainta aikaa.”

Pyörähuollossa työskentelee myös vaihtelevasti apulaisia, kuten Andy, Kasper ja Velimatti sekä harjoittelijoita, kuten aprillipäivänä paikalla ollut Miro Marjakangas. Basilen oikea käsi, Kasper Ketola kunnosti parhaillaan vihertävää käytettyä Ponia myyntikuntoon liikkeen edustan telineeseen. 
Kuva
​Neljä vuotta Tre Cyclessä työskennellyt Kasper on varsinaiselta ammatiltaan ravintolakeittäjä.

”Koska pandemiakin on osaltaan vähentänyt keittäjän töitäni, työnteko osuuskunnan mahdollistamissa raameissa sopii hyvin.”

Stadissa syntynyt, Manseen kotiutunut Kasper taitaa myös rumpujen takomisen poliittista skahumppaa soittavassa Hiljainen kansa -bändissä.

”Tarakalle ylsin jo lapsena, kun edesmennyt isäni kuljetti norjalaisella Œglandillaan. Poikana korjailin pyöriä ja Kombi -veloani. Pyörähuollossa piisaa haasteita. Hankalimpia ovat ruostuneet osat, haastavimpia asiakkaiden sähköpyöriksi muuttamat tavalliset pyörät.”

Crestolla lähtöä tehdessäni Basile rientää ovelle vastaanottamaan naisasiakkaan keväthuoltoon tuomaa veloa.
”Kohta koittaa sesonkiaika!”
Kuva
Teksti ja kuvat Esa Aallas

Toimittajalta: Pikajalkaan tarjottuja juttuja ei aina saada mukaan lehteen, mutta silti ne ansaitsevat tulla julkaistuiksi. Pikajalan blogijuttuja julkaistaan aina tilaisuuden ja tarpeen tullen. Ehdotuksia blogijuttujen aiheista voi myös tehdä suoraan päätoimittajalle.

Share

0 Kommentit

6/7/2022

Satavuotta polkimilla

0 Kommentit

Read Now
 
Kuva
Näyttely "Satavuotta polkimilla" esillä Kärkölän Huovilan puistossa 8.6.-28.8.2022. KE-SU klo 11-17
​
Näyttelyn on koonnut jäsenemme Vittorio Giannini

Share

0 Kommentit

6/6/2022

Museoajoneuvopäivä 11.6.22

0 Kommentit

Read Now
 
Vanhat Velot osallistuu Kangasalla Mobiliassa Museoajoneuvopäivään 11.6.2022 klo 10-15. Vanhat Velot suosittelee Velojen ulkoiluttamista museoajoneuvopäivänä vaikka et Mobiliaan pääsisikään.

Share

0 Kommentit

5/26/2022

Uusi elämä satulalle

0 Kommentit

Read Now
 

PIKAJALKA HARJOITTELEE KILPASATULAN VERHOILUA
​

Teksti ja kuvat: Vesa Karppi

​Rompetoreilta löytyy usein asfaltti-ihottumasta kärsiviä muovirunkoisia 80- ja 90-lukujen kilpasatuloita - esimerkkeinä aikanaan suositut Selle Turbo, Kashimax tai Selle San Marco Supercorsa. Jos pyörä muuten kiiltää, niin ei siihen viitsi ihan missä tahansa kunnossa oleva satulaa asentaa. Toki alkuperäisellä kärsineelläkin satulalla on oma arvonsa, jos se sopii kokonaisuuteen tai sillä vaikkapa on tunnettu kisahistoria. Hyväkuntoiset vanhat laatusatulat ovat huomattavan hintavia, joten vanhan satulan uudistamisessa saattaa olla taloudellistakin järkeä, mikäli sopivia materiaaleja on valmiiksi käden ulottuvilla. 
 
Tässä jutussa kerron, kuinka vaihdoin Kashimax-satulaan uuden pintanahan. Idea hommaan ryhtymisestä tuli Vanhat Velot Facebook-ryhmässä 2019 olleesta kirjoituksesta, jonka keskusteluketjussa kirjoittaja kuvaili prosessin pääpiirteittäin. Tämä ei ole seikkaperäinen työohje, jonka avulla varmasti onnistuu, vaan enemmänkin pelin avaus kokeilijoille, jotta opittaisi yhdessä enemmän ja jaettaisi kokeilujen pohjalta kokemuksia ja tietoa materiaaleista ja työtavoista. Itse käytin tarvikkeita ja materiaaleja, joita minulla valmiiksi oli kotona, joten parempiakin todennäköisesti löytyy. 
 
Tarvikkeemme ovat:
  • Satula-aihio
  • Mattoveitsi
  • Sakset
  • Hiekkapaperia, karkeus 180-240
  • Asetonia
  • Ohutta nahkaa
  • Vesiastia
  • Puristimia
  • Karhulankaa ja ompeluneula
  • Rätti ja juotoskolvi
  • Kontaktiliimaa
  • Sivellin
  • Pikaliimaa
  • Puukiiloja​

nYLKEMINEN

Kuva
Kun hommaan on päätetty ryhtyä, niin ensimmäinen homma on poistaa vanha päällinen.  Se on yleensä mokkanahkaa tai jonkinlaista keinonahkaa, joka on satulassa kiinni kontaktiliimalla. Irrottaminen ei ole kovinkaan hankalaa, kunhan ensin saa liimauksia hieman aukeamaan satulan sisäpinnan puolelta. Usein liimaukset ovat ajan saatossa ja veden vaikutuksesta jo hieman aukeilleetkin, mikä helpottaa irrotusta. 

Nylkemistyössä pitää varoa, ettei irrotettava pinta repeä enempää, koska sitä tarvitaan vielä sapluunana uuden päällisen tekemisessä. Lisäksi pitää varoa pintanahan alla mahdollisesti olevaa vaahtomuovipehmustetta, joka voi repeillä, jos vanha liima pitää tiukasti kiinni. Liiman lämmittäminen hiustenkuivaajalla yleensä auttaa, jos se tuntuu olevan tiukassa. Myös liotusta lämpimässä vedessä voi kokeilla.

kunnon pohjat

Kun vanha päällinen on poistettu, niin satulan runko putsataan ja valmistellan huolellisesti ennen seuraavia työvaiheita. Menneiden aikojen vauhtiajoista kertynyt hiekka ja rapa pestään aluksi pois. Erityisen tärkeää on poistaa satulan reunoista vanhat kontaktiliiman jämät, jotta uusi liima saadaan tarttumaan hyvin ja ilman ryppyjä. Vanhaa liimaa voi alkuun kaapia vaikkapa mattoveitsen terällä tai muulla vastaavalla työkalulla. Itse hankasin muutamaa kohtaa myös asetonilla, mutta tiukkojen liuottimien kanssa pitää olla varovainen, koska ne sulattavat aivojen lisäksi myös muovia. Lopuksi hioin reunaa molemmin puolin 240 karkeuden hiomapaperilla, jotta liimalle tulisi hyvä tartunta.
​

Pintanahassa olevan repeytymän lisäksi myös pinnan alla oleva vaahtomuovipehmike saattaa olla kärsinyt vahinkoja. Vaahtomuovin kuoppien ja repeämien korjaaminen on tärkeää, koska muuten uuden piinan alle jäävät vauriot tulevat näkymään ikävästi uuden pinnan läpi.  Suoristin ensin kuoppakohtia veistämällä vaahtomuovia varovasti mattoveitsellä. Tämän jälkeen liimasin kontaktiliimalla tilalle palan solumuovista routamattoa, jota sitten muotoilin sopivaksi mattoveitsellä. Routamatto painuu kasaan hieman alkuperäistä materiaalia enemmän, joten korjauspalat saisivat jäädä hieman ylikokoisiksi. Retkipatja saattaisi olla parempaa materiaalia tähän.

vaimon vaatekaapilla

Nahan on oltava hyvälaatuista ja ohutta, jotta se saadaan venymään satulan muotoon. Vaimoni nahkatakista sain leikattua oikein hienoa ohutta poron nahkaa. Jos aiotte tehdä samoin, niin kysykää ensin lupa tai varmistakaa pankkitilinne saldo. Palan ei tarvitse olla suuren suuri, joten sellaisen ostaminen vaikkapa lähisuutarilta tuskin tulee hirmuisen kalliiksi. Myös kirppareilla ja kierrätyskeskuksissa kannattaa pitää silmät auki ja hypistellä läpi vastaan tulevat edulliset nahka-asusteet. 

Vanhaa irrotettua pintaa käytetään apuna uuden nahkapalan koon ja muodon määrittämisessä. Vanha irrotettu pinta pysyy jonkin verran muodossaan, joten sen pohjalta voi lähinnä piirtää suuntaa antavan kaavan. Uudesta palasta on leikattava suurempi ja työvaraa on hyvä olla joka suuntaan ainakin pari senttiä. Nahan koko ja muoto muuttuvat venytettäessä.

venytys ja kutistus

Nahka laitetaan likoamaan vesiastiaan niin, että se vettyy läpimäräksi. Ohuella mokkanahalla siihen ei mene kovinkaan kauaa, mutta nahan laadusta riippuen annetaan sen uida vesiastiassa tarpeeksi kauan niin, että se on varmasti aivan läpimärkää. Sen jälkeen vettä valuva nahka asetellaan satulan päälle ja sitä aletaan venyttää satulan muotoon. Nahan reunat käännetään satulan reunojen sisäpuolelle ja reunat kiinnitetään satulaan pienillä puristimilla tai hyvillä pyykkipojilla. Halpahalleissa myytävät pienet pihtimalliset liimauspuristimet ovat tähän hommaan erinomaisia ja niitä pitää olla paljon. 
Kuva
Kuva
Nahkaa venyttäessä huomaa pian, että pitkät sivut on helppo saada muotoon, mutta tiukemmat kurvit satulan kärjessä ja peräosassa ovat vaikeita.  Kun venytys on tehty niin hyvin, kuin se on mahdollista tehdä ja reunat on kiinnitetty puristimilla joka kohdasta, niin nahka jätetään kuivumaan. Kesäpäivän auringossa pihakiven päällä oma harjoituskappaleeni kuivui vauhdilla. Annoin vielä tämän jälkeen nahan olla satulan päällä pari päivää varmuuden vuoksi ennen puristimien poistoa ja sen irrottamista. Nahkatöiden amatööri yllättyi positiivisesti tässä vaiheessa huomatessaan, kuinka ohut nahka oli sellaisenaan hyvinkin satulan muotoinen, vaikka satulan runko oli poissa sen alta.
Kuva
Vaikeinta venytysvaiheessa on nahan muotoilu satulankärjen kohdalta niin, että se istuisi hyvin ilman ryppyjä. Ratkaisin tämän siten, että leikkasin nahasta kärjen kohdalta pienen kiilan pois ja ompelin sitten reunat yhteen käsin karhulangalla. Nahka oli niin ohutta, että mitään normaaleja ompelutarvikkeita järeämpiä välineitä ei tarvittu.  Materiaalista riippuen ompelun voinee tehdä ompelukoneellakin. Lisäksi voi miettiä, haluaako ompelusauman jäävän nahan sisä- vaiko ulkopuolelle. Ulkopuolella sopivan värisellä langalla tehty siisti ommel saattaa olla hyvinkin elegantti visuaalinen tehokeino. Koska aiemmista ompeluharjoituksistani oli kulunut jo hyvin kauan, tein sauman suosiolla nahan sisäpuolelle. Satulan peräosassa on myös tiukkoja kulmakohtia, mutta niiden osalta en ruvennut ompelutöihin.
Kuva

Telkkarin auton tuunausohjelmista on jäänyt mieleen, kuinka verhoilijat muotoilevat ja kutistavat pintanahkoja vesihöyryllä. Kokeilin tehdä näin laittamalla märän rätin nahkaa vasten ja sitten lämmittämällä sitä juotoskolvin metallirungolla niin, että vesi höyrystyi. Jäljelle jääneet pienet rypyt oikenivat tällä tavalla jonkin verran. Juotoskolvin kanssa pitää olla varovainen, ettei muuten aiheuta sillä vaurioita materiaaleille. Tähän hommaan on varmasti fiksumpiakin työvälineitä ja tapoja. Kun nahka istuu hyvin satulan rungon päällä, niin suurimmat työvarat voidaan leikata pois, mutta edelleen ylimääräistä on hyvä jättää tarpeeksi. Mieti, mistä leikkaat ja kuinka paljon, jotta myöhemmin ei olisi niin suuri tarve kiroilla.
​

liimaa, liimaa, enemmän liimaa

Kontaktiliima lienee ainoa liimatyyppi, mikä toimii nahan kiinnittämisessä muoviin, niin että lopputulos pysyy elastisena. Kontaktiliimoja on erilaatuisia ja koska asennoiduin tähän projektiin harjoituksena, niin käytin sitä liimaa, mitä hyllystä löytyi. Kyseessä oli Cascon vesiohenteinen kontaktiliima, joka on mukavampaa käyttää kuin pahan hajuiset liuotinohenteiset kontaktiliimat. Mikä sitten olisi ideaalinen liima kestävyyden ja kiinnittämisen kannalta, on yksi jatkossa tutkittavia asioita. Nyt tehdyllä satulalla tuskin tullaan polkemaan vesi- ja loskakeleillä, joten käytetty liima todennäkoisesti pitää nahan hyvin paikallaan ainakin muutamat Retrokilpurit-ajot.
Kuva
Tein liimauksen kolmessa vaiheessa. Ensin istuimen polkijaa vasten tuleva päälliosuus, sitten ulkoreunat ja lopuksi sisäreunat. Liimaa levitetään ohuelti ja tasaisesti siveltimellä sekä nahan sisäpintaan että satulan ulkopintaan. Kontaktiliiman annetaan kuivua molemmissa kappaleissa niin kuivaksi, että se tuntuu täysin kuivalta kädellä kokeiltaessa. Liimasta ja olosuhteista riippuen tähän voi kulua puolesta tunnista kahteen tuntia. Rohkeampi liimaaja liimaa koko päälliosan satulan reunoihin asti kerralla, mutta silloin nahan kohdistuksen kanssa saa olla todella tarkkana. Kontaktiliimaus ei irtoa tai liu'u kun se on kerran tarrannut kiinni, joten on varottava, etteivät reunat ennen aikojaan tarraa kiinni väärään kohtaan. Jos ulkoreunojen liimauksen tekee omana vaiheenaan, niin silloin on taas varottava, ettei levitä liimaa liikaa edellisen liimauksen reunakohtaan. Tästä seuraa, että liimausvaiheen reuna jää näkymään päällysnahan läpi raitana.
Kuva
Kuva
Tämän jälkeen leikataan uuden päällysnahan reunat niiden lopulliseen kokoon ennen liiman levittämistä satulan sisäpinnan reunoihin ja reunojen kiinni liimausta. Rungon pitkittäisraudat tulevat satulan keskivaiheilla lähes kiinni rungon reunaan, ja tämän kohdan liimaamisen kanssa pitää olla huolellinen, jotta nahka saadaan raudan ja rungon väliin niin, ettei liima nappaa kiinni ennen aikojaan ja nahkaan tule ryppyjä. Käytin tässä vaiheessa puristusapuvälineinä myös puukiiloja satulan rungon ja pitkittäisrautojen välissä.
Kuva
Lopuksi on jäljellä satulan peräosan hankalat kulmat. Näiden osalta nahkaan piti leikata pieniä viiltoja muutamiin kohtiin, jotta nahan sai taittumaan hyvin joka kohtaan. Liimasin nämä pienet viimeistelyt kiinni pikaliimalla kontaktiliiman sijaan. Myös satulan kärkeen sen sisäpuolelle laitoin pikaliimaa, jotta sain kärkiompeleen kohdan paremmin kiinni satulan runkoon.

Lopputulos ja seuraavat harjoitukset

Kun amatööriverhoilija julisti satulan valmiiksi, hän taputti itseään olalle ja oli varsin tyytyväinen.  Satulan pinta on mattamustaa mokkanahkaa, ja se näyttää kohtuu läheltäkin katsottuna oikein siistiltä. Jos nenänsä tunkee kiinni satulan kärkeen tai katsoo sitä alhaalta käsin, niin silloin huomaa, että tekijällä on vielä jonkin verran työmaata edessä ennen kuin voi itseään kutsua satulamestariksi.
Kuva
Seuraavan harjoituksen teen hyvin pitkälti samalla reseptillä. Satulan kärjen ompeleen teen todennäköisesti koneella ja sen mahdollisimman hyvän istuvuuden saavuttamiseksi aion tehdä ensin pari pienempää harjoituspalaa. Harjoituspalojen avulla aion myös tutkia kannattaako ommel tehdä ennen nahan venyttämistä vaiko sen jälkeen. Myös kontaktiliimojen ominaisuuksia aion tutkia hieman tarkemmin, sillä vesi ei perinteisesti ole kontaktiliimojen kaveri. 
Kuva
Verhoilemisiin!

Share

0 Kommentit
<<Edellinen
Details

    Laatija

    Kirjoita jotain itsestäsi. Ei tarvitse olla fancy, vain yleiskatsaus.

    arkisto

    October 2022
    July 2022
    June 2022
    May 2022
    March 2022
    February 2022
    June 2021
    March 2021
    October 2020
    January 2020
    April 2019
    March 2019
    October 2018

    Kategoriat

    All

    RSS Feed

Powered by Create your own unique website with customizable templates.
  • ETUSIVU
  • Blog
  • Jäseneksi
  • VIDEOT
  • Vuosikokous
  • Pikajalka
  • Juhlaseminaari