 IVCA-ralli Cremonassa Kansainvälinen historiallisten polkupyörien harrastajien yhdistys International Veteran Cycle Association (IVCA) järjestää pandemian aiheuttaman katkoksen jälkeen perinteisen maailmanlaajuisen tapahtumansa. Tapahtuma sijoittuu tällä kertaa Cremonaan, joka tunnetaan mm. viulumestari Antonio Stradivariuksen kotipaikkana.  Ohjelmaa koko rahalla Viisipäiväisen tapahtuman runsas ohjelma pitää sisällään tapaamisia, tutustumisajoja historiallisilla pyörillä, kilpailuja ja käyntejä museoissa ja muissa kohteissa. Lauantain kohokohtana on n. 54 km ajelu Soresinan pyörämuseoon. Joka päivään kuuluu yhdessäoloa ja arvatenkin herkulliset päivälliset. Tapahtuma on jo lajissaan 41. ja sen järjestää Associazione Italiana Velocipedi yhdessä kattojärjestö IVCA:n kanssa.    ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ kansainvälinen polkupyörähistoriallinen konferenssi ICHC  Rallin yhteydessä Cremonassa järjestetään myös kansainvälinen polkupyörähistoriallinen konferenssi ICHC, juuri ennen rallia 13.-16.5.2023. Konferenssi on korkeatasoinen polkupyörän ja pyöräilyn historian tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden kokoontuminen, joka sisältää painavia esitelmiä hyvin monenlaisista aiheista. Ohjelmassa on kuitenkin huomioitu myös verkostoituminen ja yhdessä viihtyminen.  Lisätietoja? Ajankohta on monille haastava, mutta jos olet kiinnostunut osallistumaan tapahtumaan, niin otathan yhteyttä Vanhoihin Veloihin Anni Antilaan, joka edustaa IVCA:aa Suomessa. Annin tavoittaa sähköpostitse osoitteesta anni.antilan(a)gmail.com.
0 Comments
 Vuosikokous ja Sarka-ajot lauantaina 29.10.2020 Lahti on yksi Etelä-Suomen nopeimmin kehittyvistä pyöräilykaupunkeja. Oli siis mitä sopivinta mennä pitämään Vanhojen Velojen vuosikokous ja perinteiset Sarka-ajot nimenomaan Lahteen. Vuosikokous pidettiin aivan ihastuttavassa Asemapäällikön kahvilassa, joka nimensä vihjeen mukaisesti sijaitsi aivan rautatieaseman ja nykyään Matkakeskuksen kupeessa. Sijainti oli - ainakin rautateitse saapuville - mitä parhain. Hyviä olivat myös sämpylät ja kahvi lämmintä. Vuosikokouksessa käsiteltiin tavanmukaiset sääntömääräiset asiat ja samalla päästiin selaamaan edellisenä iltapäivänä painosta putkahtanutta Pikajalkaa 2/2022. Vanhat Velot ry:n hallitukseen vuodelle 2023 valittiin seuraavat henkilöt (tässä on mainittu myös myöhemmin järjestäytymiskokouksessa valitut tehtävät): Anni Antila puheenjohtaja Kaisa Tolvanen varapuheenjohtaja Vesa Karppi sihteeri Mikko Råberg rahastonhoitaja Tiina Alestalo jäsen Rauno Pääsky jäsen Tomi Asikainen varajäsen Olli Lehto varajäsen Kalevi Lepo varajäsen Sarka-ajot Kuva: Tomi Asikainen Sarka-ajot starttasivat Asemapäällikön kahvilan edestä kalseaan tihkusateeseen. Mukana oli kahdeksan pyöräharrastajaa, jotka eivät suuremmin säikähtäneet säätä. Hyvä niin, koska iltapäivän kuluessa sade väistyi ja sää poutaantui illaksi. Noin kymmenen kilometrin reitti seurasi lahtelaisen pyöräkaupan vaiheita, mutta tuossa vaiheessa vielä vihmoneen sateen johdosta kadunvarsiesitelmiltä vältyttiin. Ehdottomasti kauneimmat syksyn hetket koettiin Kariniemenpuiston vaahteranlehtipatjalla.  Kuva: Tomi Asikainen Ruoriniemen näköalapaikalla poikkeamisen jälkeen seurasi ruokailu Kokka Bistro & Barissa, josta ei jäänyt pahaa sanaa sanottavaksi. Kaupunkiajelu päättyi Visuaalisten taiteiden museo Malvaan ja sen näyttelyihin. Joukon hajaantuminen tapahtui lopulta Matkakeskuksen liepeillä ja muutama hurjapää haki vauhtia kotimatkalle Ravintola Tirrasta, mikä sekin oli oikein mainio ratkaisu.  Kuva: Tomi Asikainen Lahtelaista totta kaiHollolan Lahti oli vielä 1860-luvulla pieni kalastajakylä nykyisen torin alueella. Lahti kuitenkin lähti nopeaan kasvuun ja muuttui kauppalaksi 1878. Asukkaita oli tuolloin parisataa. Jo 1905 Lahti sai kaupunkioikeudet, jolloin asukkaita oli jo vajaa 2 800 ja talvisodan aikaan lahtelaisia oli jo yli 27 000. Nopean kasvun käynnisti se, että kaksi suurta liikennehanketta tekivät Lahdesta erityisesti puutavaraliikenteen solmukohdan: Pietarin rata valmistui 1870. Radalta erkaantui Sopenkorvessa satamaraide, jonka alkuosa on edelleen nähtävissä hiihtostadionin ja jäähallin välissä. Aiempi ratapenger jatkuu yhä venesatamassa. Toinenkin tärkeä raideyhteys auttoi Lahtea kasvamaan. Lahden Niemestä valmistui vuonna 1900 kapearaiteinen 750 mm:n rautatie Loviisaan, erityisesti vientiä varten. Loviisa-Vesijärven rautatien yleinen liikenne alkoi vuonna 1904. Niemen asemalta alkanut rata halkaisi kaupungin mm. nykyistä Kauppakatua Askonkadulle. Loviisan radan asema sijaitsi Lahden vanhan rautatieaseman takana. Rata leikkasi Pietarin radan ylikulkua myöten Iso-Paavolankadun itäpuolella. Rata siirtyi valtion omistukseen 1956 ja se muutettiin leveäraiteiseksi 1960.  Hollolan lahti vuoden 1875 kartalla. Maanmittauslaitos. Asikkalan Anianpeltoon valmistui Vesijärven ja Päijänteen yhdistävä Vääksyn kanava v. 1871, jolloin puutavaran uitto Lahteen kasvoi merkittävästi. Samalla Lahden seudulle, nykyisen kaupungin alueelle, alkoi nopeasti syntyä metsä- ja hyvin tunnettua huonekaluteollisuutta. Sahateollisuuden ohella Lahteen syntyi merkittävää lihateollisuutta. Nopea kasvu ja teollistuminen, sosiaaliset ongelmat ja reipas alkoholinkäyttö toivat Lahdelle huonohkon maineen 1900-luvun alussa. Jo näiltä ajoilta periytyy tunnettu nimitys Lahdesta Suomen Chicagona (joka myös oli nopeasti kasvava lihateollisuuden, mutta myös rikollisuuden keskus). Maine voi periytyä mahdollisesti jo aiemmiltakin, radan rakentamisen ajoilta. 1960-luvun muuttoliike piti yllä Lahden levotonta mainetta, ja kuten Tampere on ikuisesti punainen ja Turku kaupungin repimisen kohde, pysyy Lahdenkin reipas maine yllä. Vuoden 2016 kuntaliitosten ja jatkuvan muuttoliikkeen myötä Lahdessa asui 2020 jo melkein 120 000 ihmistä. lahtelaisia pyöräkauppoja ja -merkkejäElite Soitinaitta 38-39, 50-luku Express Oiva Lapilan polkupyöräliike 20-30-luvut Kiito, Kiito Special Soitinaitta 30-luku, 50-luku? Kiva Jalonen O.Y. 1930-luvun loppu Konkurent Soitinaitta 39-41, 50-luku Leijona N. Jalosen Kone- ja urheilukauppa (Jalonen Oy 39-) 30-luku Special Oiva Lapilan polkupyöräliike Stadig Jalonen Oy 1950-luku Toveri N. Jalosen Kone- ja urheilukauppa (Jalonen Oy 39-) 1910-30-luvut (?) Kone- ja urheilukauppa N. Jalonen perustettiin ilmeisesti jo 1904. Yritys sijaitsi 1910-luvulla Kauppahotellin kanssa ns. Aholan talossa, osoitteessa Harjukatu 38 (Rautatienkatu 12). Viereisessä talossa Rautatienkatu 14 toimi ainakin 30-luvun lopulla Soitinaitta. Tavaramerkki Toveri rekisteröitiin Jaloselle 23.4.1914. Hieman myöhemmin yrityksen yhtiömuoto ja nimi muuttuivat Jalonen O.Y.:ksi.  Kuva: doria.fi Jalonen Oy toimi viimeistään 1930-luvulla osoitteessa Aleksanterinkatu 13 (talo ilmeisesti purettu torin laajennuksen alta). Jalosen omia merkkejä olivat tuolloin Kiva, Leijona ja Toveri. Liikkeessä myytiin myös Pyrkijää, Pyrkijä Pyryä ja Merikotkaa, Crescentiä ja Hermestä. Myös moottoripyöriä oli tarjolla, ainakin Excelsioria ja Pyrkijän kevytmoottoripyörää mainostettiin. Jalonen jatkoi 1950-luvulla ainakin Pärlan- ja Crescent-kauppaa, myös mopoilla 1950-luvun lopusta alkaen. Soitinaitta sijaitsi Lahdessa osoitteessa Rautatienkatu 14 (kts. Keravan museon kuva, Kauppahotellin vieressä). Tämä osoite on ilmoitettu mainoksessa ainakin marraskuussa 1938. Soitinaitta toimi myös Hämeenlinnassa, ja hinnasto oli molemmille toimipaikoille yhteinen. Viimeistään 1938 myytiin jo polkupyöriä. Talon omia merkkejä olivat ainakin Elite, Kiito, Kiito Special ja Konkurent. Myynnissä oli myös englantilaisia Royal Enfield ja Phillips -urheilupyöriä (1940-luvun lopulla?). Konkurent-tavaramerkki on rekisteröity nimelle Soitinaitta Heikki Salminen ainakin marraskuussa 1938, toimipaikkana Hämeenlinna. Soitinaitta Häme mainosti 1934 Hämeen Sanomissa filmirullia ja muita valokuvaustarvikkeita. Osoitetta ei tuolloin mainita.  Kuva: Keravan museot CC BY 4.0 Soitinaitta toimi myös Hämeenlinnassa, ja hinnasto oli molemmille toimipaikoille yhteinen. Viimeistään 1938 myytiin jo polkupyöriä. Talon omia merkkejä olivat ainakin Elite, Kiito, Kiito Special ja Konkurent. Myynnissä oli myös englantilaisia Royal Enfield ja Phillips -urheilupyöriä (1940-luvun lopulla?). Konkurent-tavaramerkki on rekisteröity nimelle Soitinaitta Heikki Salminen ainakin marraskuussa 1938, toimipaikkana Hämeenlinna. Soitinaitta Häme mainosti 1934 Hämeen Sanomissa filmirullia ja muita valokuvaustarvikkeita. Osoitetta ei tuolloin mainita. Järvisen pyörä ja urheilu on perustettu 1944. Omistajat perustaja Kalle Järvinen, Tuomo Järvinen ja Ville Järvinen. Järvisen pyörä sijaitsi aluksi Hämeenkatu 16:ssa. 1950-luvulla pyöräkorjaamo sijaitsi Vuorikadulla ja 1960-luvulta alkaen Harjukadulla, J. Peltosen talon läheisyydessä, noin numero 44:n kohdalla. Tästä liike siirtyi Pellonkulman taloon linja-autoaseman kupeeseen, ennen muuttoa nykyiseen osoitteeseen Rauhankatu 6:een vuonna 1992.  Järvisen Pyörä Vuorikadulla (oik. Harjukadulla). Kuva: Roos. Lahden museot. Merkkitarjontana on nykyään KTM, Cannondale, Helkama, Crescent, Madison, Insera, Felt, Tunturi, Ghost, Nishiki sekä Rock Machine. Yritys valittiin 2021 vuoden Helkama-kauppiaaksi. Helkaman pyöriä on myyty 1960-luvulta lähtien. Oiva Lapilan polkupyöräliike osoitteessa Aleksanterinkatu 1 oli 1927 Kauppalehden protestilistalla, mutta mitä ilmeisimmin taloudellisista vaikeuksista selvittiin, koska yritys toimi ainakin 1937 osoitteessa Rauhankatu 4, kun ekonoomi O.E.Lapilan Polkupyörä- ja kutomokoneliikkeen tavaramerkki Express rekisteröitiin. Lapilan yritys Lapila oli 1930-luvun ajan myös vähintään paikallisesti tunnettu yleisurheilija.  Kuva: doria.fi Oiva Einari Lapila lähti jatkosotaan luutnantin sotilasarvossa JR8:ssa. Hän kaatui hyökkäysvaiheessa 14.8.1941 Aunuksen Säntämälässä. 31-vuotias Lapila oli kuollessaan naimaton. Lahden Kone- ja Kalustokauppa oli perustettu 1909. Emil Ansgarius Ahon liike mainittiin Suomen Kauppa- ja teollisuuskalenterissa 1910, jolloin yrityksen toimialaksi ilmoitetaan mm. maanviljelyskoneita, rautasänkyjä ja polkupyöriä. Jo vuotta myöhemmin yritys esiintyi Finlands Allmänna Tidningin rekisterissä osakeyhtiönä. Seuraavana vuonna, 7.toukokuuta 1912, samassa lehdessä ilmoitetaan Lahden Kone- ja Kalustokaupan julistamisesta konkurssiin. Yrityksen toiminnan loppumisesta ilmoitettiin Mercator-lehdessä 7.6.1912. Emil Ansgarius Aho ilmaantuu myöhemmin kaupparekisteriin, kun hän on nimettynä hallituksen puheenjohtajana ja isännöitsijänä useammassa turkulaisessa asunto-osakeyhtiössä (ainakin Asunto Oy. Vihantolassa ja Asunto Oy. Yrjänässä) vuosina 1920-21. Konkurssivalvontaan hänet asetettiin sitten jälleen kesäkuussa 1923. Lahden Polkupyörä ja Koneliike Wuorinen ja Lounasaho rekisteröitiin 1917 ja yritys esiintyi ainakin vuoden 1920 alussa Mercatorin ruotsinkielisessä kauppa- ja teollisuuskalenterissa. Lahden Pyörä- ja Koneliike mainitaan vuoden 1930 Liikekalenterissa. Yrityksen omistajana oli E. Reijula ja osoitteena Vapaudentie 9. Liike on toiminut vielä ainakin 1937 Emil Reijulan nimissä, mutta osoitteeksi on on välillä annettu Vapaudentie 12. Yrityksestä ei ole löytynyt enempää tietoa, mutta saman niminen liike on toiminut vielä 1970-luvulla Launeenkatu 11:ssä. Nykypäivää Lahtelaista kilpapyöräilyä on edustanut erityisesti TWD Länken, tunnetuimpana kilpailijana Jussi Veikkanen. Maastopyöräilyssä mainetta on kerännyt MC Kramppi ja hieman virallisemmin Lahden seudulla toimii Lahden Pyöräilijät.  Bloggauksen kirjoitti Anni Antila. Kotimatkalla olivat tuikut ja heijastimet tarpeen, vaikka juna suurimman osan matkasta kuljettikin.
 kokous ja Sarka-ajot Lahdessa lauantaina 29.10.2022 klo 10 alkaenVuosikokouksessa kello 10-12 Asemapäällikön kahvilassa (osoitteessa Askonkatu 3, 15100 Lahti, Matkakeskuksen kupeessa) käsitellään yhdistyksen säännöissä määrätyt asiat. Esityslista:
 Kuva: Jari Talvela 2015 Sarka-ajotSarka-ajot ajetaan kokouksen jälkeen. Ajot alkavat kokoontumisella Asemapäällikön kahvilan edustalla klo 12. Ajojen reitti on pituudeltaan n. 10 km ja se kiertää Lahden keskustaa ja Vesijärven rantoja, rauhalliseen tahtiin. Reitin varrella pyritään löytämään jälkiä lahtelaisesta pyöräilyhistoriasta, jos niitä nopeasti kasvavassa kaupungissa vielä on. Ajot ovat avoimet niin jäsenille kuin muillekin – saavuthan kera vanhan pyörän ja mieluusti sen mukaisesti pukeutuneena!  Kielikatto teki pyörähuoltajan ranskalaisesta Basile Dolibeausta Kolmipyöräinen velo, nokassaan kookas punainen laatikko, erottuu jo kaukaa Tampereen pyörätieltä. Lähempänä pistää silmään rasvatahra tuuheatukkaisen polkijan poskipäässä. Pyörähuoltaja Basile Dolibeau tekee myös kotikäyntejä. Velotohtorin laatikosta löytyvät tarvittavat työkalut ja varaosat. Vaikeimmat tapaukset hoituvat kuntoon Koulukadun pyörähuollossa.  Basile syntyi Besançonissa Koillis-Ranskassa liki Sveitsin rajaa 1986. Lähiseudulla Beaulieu-sur-Doubs'ssa toimi Peugeotin valtava pyörätehdas vuodet 1886–1970. Perustaja Armand Peugeot teki ensimmäisen isopyöränsä jo 1882. ”Muistan seuranneeni lapsena suuren väkijoukon keskellä kotiseudulla Tour de Francen etappia. Polkijat vain vilahtivat ohi ja tien varsille jäi katsojien roskakasoja.” Nuorena Basile ei erityisemmin tahkonut pyörällä toisin kuin isosiskonsa Camilla. Hän osallistui mm. 1999 BMX -pyörien MM-kisaan Vallet ́ssa. Basile kulki opintietä. ”Australiassa opiskelin englantia vuoden 18-vuotiaana. Kentin yliopistossa Britanniassa suoritin valtiotieteiden kandinaatin tutkinnon 2010. Opintoihin liittyi vuoden vaihto-opiskelu Tampereen yliopistossa 2008–09. Kotiseutuni France-Comten yliopistossa opiskelin juristiksi 2011–2014.” Vaihto-oppilaana alkanut seurustelu suomalaisen floristin, nykyisen vaimonsa kanssa, toi hänet 2014 takaisin Manseen. Juristin töitä ensin hakenut, englantia ja ranskaa puhuva, suomeakin koko ajan oppiva Basile törmäsi kielikattoon: ”Suomen kielen opintojen lisäksi olisi pitänyt opetella vielä ruotsin kieli.” Basile teki vuoden päivät tilapäisiä töitä niin lehdenjakajana ja ravintolakeittiön apulaisena kuin yhden kesän kitaraa taiten näppäävänä katusoittajanakin. ”Kerran tuttavani kysyi, haluaisinko opetella korjaamaan pyöriä. Innostuin. Harjoittelin korjaamalla naapurin viittä napavaihteista pyörää. Pispalan Tre Cycles -korjauspajan aloitin 2015 osuuskunta Paalun jäsenenä.” Osuuskunta Paluu perustettiin Tampereella 2014 paluumuuttajien tarpeisiin. Osuuskunnan jäsen voi työllistää itsensä satunnaisesti tai kokoaikaisesti riippuen elämäntilanteestaan ja palvelujensa kysynnästä. Yrittäjien sijaan Paluun jäsenet ovat työntekijöitä, joilla on oikeus työttömyysturvaan ja palkasta pidätetään työeläkemaksu. Osuuskuntamalli mahdollistaa Kela-tuettujen osa-aikaisen työnteon. "Osuuskunta hoitaa myös paperityöt, kuten taloushallinnon, joten voimme keskittyä pääasiaan, pyöriin ja asiakaspalveluun." Pispalassa puoli vuotta toimittuaan pyöräverstas joutui siirtymään ensin hieman syrjäiseen Onkiniemeen. ”Kun keskustan Satamakadulta vapautui katutasolta myymälätila, siirryimme sinne ja toiminta vilkastui. Reilun kolmen vuoden jälkeen vuokraa korotettiin niin paljon, että etsimme huokeampaa tilaa. Se löytyi täältä Koulukadulta 2020.” Kasper toimii oikeana kätenäAprillipäivänä jutellessamme Basile avaa 50-luvun Crestoni keskiötä, johon hän vaihtaa kuulalaakerit. Välillä tarkistamme älypuhelimesta, kuinka Risto Heinonen avaa Vanhojen Velojen videossa keskiötä. Seinällä roikkuu naulassa kitaransa, jota Basile saattaa näppäillä asiakkaan juodessa tarjottua kahvia. Kassatiskin tarrassa lukee : ”Trust me I ́m a bike mechanic”, Tre Cyclen facebook -sivulla puolestaan ”Fight Putin. Ride a Bike”. ”Tapa päästä öljystä”, Basile suomentaa. ”Meillä on reilun huokeat hinnat. Vakioasiakas saa alennusta. En tee tätä voiton tähden, kunhan toimeen tulee. Hiljaisinta on kovilla pakkasilla. Viime vuoden kahtena kylmimpänä kuukautena korjaustuloja kertyi alle 500 euroa. Kevät, alkukesä ja syksy ovat vilkkainta aikaa.” Pyörähuollossa työskentelee myös vaihtelevasti apulaisia, kuten Andy, Kasper ja Velimatti sekä harjoittelijoita, kuten aprillipäivänä paikalla ollut Miro Marjakangas. Basilen oikea käsi, Kasper Ketola kunnosti parhaillaan vihertävää käytettyä Ponia myyntikuntoon liikkeen edustan telineeseen.  Neljä vuotta Tre Cyclessä työskennellyt Kasper on varsinaiselta ammatiltaan ravintolakeittäjä. ”Koska pandemiakin on osaltaan vähentänyt keittäjän töitäni, työnteko osuuskunnan mahdollistamissa raameissa sopii hyvin.” Stadissa syntynyt, Manseen kotiutunut Kasper taitaa myös rumpujen takomisen poliittista skahumppaa soittavassa Hiljainen kansa -bändissä. ”Tarakalle ylsin jo lapsena, kun edesmennyt isäni kuljetti norjalaisella Œglandillaan. Poikana korjailin pyöriä ja Kombi -veloani. Pyörähuollossa piisaa haasteita. Hankalimpia ovat ruostuneet osat, haastavimpia asiakkaiden sähköpyöriksi muuttamat tavalliset pyörät.” Crestolla lähtöä tehdessäni Basile rientää ovelle vastaanottamaan naisasiakkaan keväthuoltoon tuomaa veloa. ”Kohta koittaa sesonkiaika!”  Teksti ja kuvat Esa Aallas
Toimittajalta: Pikajalkaan tarjottuja juttuja ei aina saada mukaan lehteen, mutta silti ne ansaitsevat tulla julkaistuiksi. Pikajalan blogijuttuja julkaistaan aina tilaisuuden ja tarpeen tullen. Ehdotuksia blogijuttujen aiheista voi myös tehdä suoraan päätoimittajalle.
Vanhat Velot osallistuu Kangasalla Mobiliassa Museoajoneuvopäivään 11.6.2022 klo 10-15. Vanhat Velot suosittelee Velojen ulkoiluttamista museoajoneuvopäivänä vaikka et Mobiliaan pääsisikään.
PIKAJALKA HARJOITTELEE KILPASATULAN VERHOILUA |
LaatijaKirjoita jotain itsestäsi. Ei tarvitse olla fancy, vain yleiskatsaus. arkisto
August 2024
Kategoriat |
RSS Feed
