Vanhat Velot Lahdessa

Vuosikokous ja Sarka-ajot lauantaina 29.10.2020

Lahti on yksi Etelä-Suomen nopeimmin kehittyvistä pyöräilykaupunkeja. Oli siis mitä sopivinta mennä pitämään Vanhojen Velojen vuosikokous ja perinteiset Sarka-ajot nimenomaan Lahteen.
Vuosikokous pidettiin aivan ihastuttavassa Asemapäällikön kahvilassa, joka nimensä vihjeen mukaisesti sijaitsi aivan rautatieaseman ja nykyään Matkakeskuksen kupeessa. Sijainti oli - ainakin rautateitse saapuville -  mitä parhain. Hyviä olivat myös sämpylät ja kahvi lämmintä.
​

Vuosikokouksessa käsiteltiin tavanmukaiset sääntömääräiset asiat ja samalla päästiin selaamaan edellisenä iltapäivänä painosta putkahtanutta Pikajalkaa 2/2022.

Vanhat Velot ry:n hallitukseen vuodelle 2023 valittiin seuraavat henkilöt (tässä on mainittu myös myöhemmin järjestäytymiskokouksessa valitut tehtävät):
​
​Anni Antila                                puheenjohtaja
Kaisa Tolvanen                         varapuheenjohtaja
Vesa Karppi                               sihteeri
Mikko Råberg                           rahastonhoitaja
Tiina Alestalo                            jäsen
Rauno Pääsky                           jäsen
Tomi Asikainen                         varajäsen
Olli Lehto                                   varajäsen
Kalevi Lepo                                varajäsen

Sarka-ajot

Kuva: Tomi Asikainen

Sarka-ajot starttasivat Asemapäällikön kahvilan edestä kalseaan tihkusateeseen. Mukana oli kahdeksan pyöräharrastajaa, jotka eivät suuremmin säikähtäneet säätä. Hyvä niin, koska iltapäivän kuluessa sade väistyi ja sää poutaantui illaksi.

Noin kymmenen kilometrin reitti seurasi lahtelaisen pyöräkaupan vaiheita, mutta tuossa vaiheessa vielä vihmoneen sateen johdosta kadunvarsiesitelmiltä vältyttiin. Ehdottomasti kauneimmat syksyn hetket koettiin Kariniemenpuiston vaahteranlehtipatjalla.

Kuva: Tomi Asikainen

Ruoriniemen näköalapaikalla poikkeamisen jälkeen seurasi ruokailu Kokka Bistro & Barissa, josta ei jäänyt pahaa sanaa sanottavaksi. Kaupunkiajelu päättyi Visuaalisten taiteiden museo Malvaan ja sen näyttelyihin. Joukon hajaantuminen tapahtui lopulta Matkakeskuksen liepeillä ja muutama hurjapää haki vauhtia kotimatkalle Ravintola Tirrasta, mikä sekin oli oikein mainio ratkaisu.

Kuva: Tomi Asikainen

Lahtelaista totta kai 

Hollolan Lahti oli vielä 1860-luvulla pieni kalastajakylä nykyisen torin alueella. Lahti kuitenkin lähti nopeaan kasvuun ja muuttui kauppalaksi 1878. Asukkaita oli tuolloin parisataa.

Jo 1905 Lahti sai kaupunkioikeudet, jolloin asukkaita oli jo  vajaa 2 800 ja talvisodan aikaan lahtelaisia oli jo yli 27 000.

Nopean kasvun käynnisti se, että  kaksi suurta liikennehanketta tekivät Lahdesta erityisesti puutavaraliikenteen solmukohdan:

Pietarin rata valmistui 1870. Radalta erkaantui Sopenkorvessa satamaraide, jonka alkuosa on edelleen nähtävissä hiihtostadionin ja jäähallin välissä. Aiempi ratapenger jatkuu yhä venesatamassa.

Toinenkin tärkeä raideyhteys auttoi Lahtea kasvamaan. Lahden Niemestä valmistui vuonna 1900 kapearaiteinen 750 mm:n rautatie Loviisaan, erityisesti vientiä varten. Loviisa-Vesijärven rautatien yleinen liikenne alkoi vuonna 1904. Niemen asemalta alkanut rata halkaisi kaupungin mm. nykyistä Kauppakatua Askonkadulle. Loviisan radan asema sijaitsi Lahden vanhan rautatieaseman takana. Rata leikkasi Pietarin radan ylikulkua myöten Iso-Paavolankadun itäpuolella. Rata siirtyi valtion omistukseen 1956 ja se muutettiin leveäraiteiseksi 1960.

Hollolan lahti vuoden 1875 kartalla. Maanmittauslaitos.

Asikkalan Anianpeltoon valmistui Vesijärven ja Päijänteen yhdistävä Vääksyn kanava v. 1871, jolloin puutavaran uitto Lahteen kasvoi merkittävästi. Samalla Lahden seudulle, nykyisen kaupungin alueelle, alkoi nopeasti syntyä metsä- ja hyvin tunnettua huonekaluteollisuutta.
Sahateollisuuden ohella Lahteen syntyi merkittävää lihateollisuutta. Nopea kasvu ja teollistuminen, sosiaaliset ongelmat ja reipas alkoholinkäyttö toivat Lahdelle huonohkon maineen 1900-luvun alussa.

Jo näiltä ajoilta periytyy tunnettu nimitys Lahdesta Suomen Chicagona (joka myös oli nopeasti kasvava lihateollisuuden, mutta myös rikollisuuden keskus). Maine voi periytyä mahdollisesti jo aiemmiltakin, radan rakentamisen ajoilta. 1960-luvun muuttoliike piti yllä Lahden levotonta mainetta, ja kuten Tampere on ikuisesti punainen ja Turku kaupungin repimisen kohde, pysyy Lahdenkin reipas maine yllä.
Vuoden 2016 kuntaliitosten ja jatkuvan muuttoliikkeen myötä Lahdessa asui 2020 jo melkein 120 000 ihmistä.

lahtelaisia pyöräkauppoja ja -merkkejä

Elite
Soitinaitta
38-39, 50-luku

Express
Oiva Lapilan polkupyöräliike
20-30-luvut

Kiito, Kiito Special
Soitinaitta
30-luku, 50-luku?

Kiva
Jalonen O.Y.
1930-luvun loppu

Konkurent
Soitinaitta
39-41, 50-luku

Leijona
N. Jalosen Kone- ja urheilukauppa (Jalonen Oy 39-)
30-luku

Special
Oiva Lapilan polkupyöräliike
 
Stadig
Jalonen Oy
1950-luku

Toveri
N. Jalosen Kone- ja urheilukauppa (Jalonen Oy 39-)
1910-30-luvut (?)

​Kone- ja urheilukauppa N. Jalonen perustettiin ilmeisesti jo 1904. Yritys sijaitsi 1910-luvulla Kauppahotellin kanssa ns. Aholan talossa, osoitteessa Harjukatu 38 (Rautatienkatu 12). Viereisessä talossa Rautatienkatu 14 toimi ainakin 30-luvun lopulla Soitinaitta. Tavaramerkki Toveri rekisteröitiin Jaloselle 23.4.1914.
Hieman myöhemmin yrityksen yhtiömuoto ja nimi muuttuivat Jalonen O.Y.:ksi.

Kuva: doria.fi

​Jalonen Oy toimi viimeistään 1930-luvulla osoitteessa Aleksanterinkatu 13 (talo ilmeisesti purettu torin laajennuksen alta). Jalosen omia merkkejä olivat tuolloin Kiva, Leijona ja Toveri. Liikkeessä myytiin myös Pyrkijää, Pyrkijä Pyryä ja Merikotkaa, Crescentiä ja Hermestä.
Myös moottoripyöriä oli tarjolla, ainakin Excelsioria ja Pyrkijän kevytmoottoripyörää mainostettiin. Jalonen jatkoi 1950-luvulla ainakin Pärlan- ja Crescent-kauppaa, myös mopoilla 1950-luvun lopusta alkaen. 

​Soitinaitta sijaitsi Lahdessa osoitteessa Rautatienkatu 14 (kts. Keravan museon kuva, Kauppahotellin vieressä). Tämä osoite on ilmoitettu mainoksessa ainakin marraskuussa 1938.
Soitinaitta toimi myös Hämeenlinnassa, ja hinnasto oli molemmille toimipaikoille yhteinen. Viimeistään 1938 myytiin jo polkupyöriä. Talon omia merkkejä olivat ainakin Elite, Kiito, Kiito Special ja Konkurent. Myynnissä oli myös englantilaisia Royal Enfield ja Phillips -urheilupyöriä (1940-luvun lopulla?). Konkurent-tavaramerkki on rekisteröity nimelle Soitinaitta Heikki Salminen ainakin marraskuussa 1938, toimipaikkana Hämeenlinna.
Soitinaitta Häme mainosti 1934 Hämeen Sanomissa filmirullia ja muita valokuvaustarvikkeita. Osoitetta ei tuolloin mainita. 

Kuva: Keravan museot CC BY 4.0

Soitinaitta toimi myös Hämeenlinnassa, ja hinnasto oli molemmille toimipaikoille yhteinen. Viimeistään 1938 myytiin jo polkupyöriä. Talon omia merkkejä olivat ainakin Elite, Kiito, Kiito Special ja Konkurent. Myynnissä oli myös englantilaisia Royal Enfield ja Phillips -urheilupyöriä (1940-luvun lopulla?). Konkurent-tavaramerkki on rekisteröity nimelle Soitinaitta Heikki Salminen ainakin marraskuussa 1938, toimipaikkana Hämeenlinna. Soitinaitta Häme mainosti 1934 Hämeen Sanomissa filmirullia ja muita valokuvaustarvikkeita. Osoitetta ei tuolloin mainita.
​

Järvisen pyörä ja urheilu on perustettu 1944. Omistajat perustaja Kalle Järvinen, Tuomo Järvinen ja Ville Järvinen.
Järvisen pyörä sijaitsi aluksi Hämeenkatu 16:ssa. 1950-luvulla pyöräkorjaamo sijaitsi Vuorikadulla ja 1960-luvulta alkaen Harjukadulla, J. Peltosen talon läheisyydessä, noin numero 44:n kohdalla. Tästä liike siirtyi Pellonkulman taloon linja-autoaseman kupeeseen, ennen muuttoa nykyiseen osoitteeseen Rauhankatu 6:een vuonna 1992.

Järvisen Pyörä Vuorikadulla (oik. Harjukadulla). Kuva: Roos. Lahden museot.

Merkkitarjontana on nykyään  KTM, Cannondale, Helkama, Crescent, Madison, Insera, Felt, Tunturi, Ghost, Nishiki sekä Rock Machine. Yritys valittiin 2021 vuoden Helkama-kauppiaaksi. Helkaman pyöriä on myyty 1960-luvulta lähtien.
​

Oiva Lapilan polkupyöräliike osoitteessa Aleksanterinkatu 1 oli 1927 Kauppalehden protestilistalla, mutta mitä ilmeisimmin taloudellisista vaikeuksista selvittiin, koska yritys toimi ainakin 1937 osoitteessa Rauhankatu 4, kun ekonoomi O.E.Lapilan Polkupyörä- ja kutomokoneliikkeen tavaramerkki Express rekisteröitiin. Lapilan yritys Lapila oli 1930-luvun ajan myös vähintään paikallisesti tunnettu yleisurheilija.

Kuva: doria.fi

Oiva Einari Lapila lähti jatkosotaan luutnantin sotilasarvossa JR8:ssa. Hän kaatui hyökkäysvaiheessa 14.8.1941 Aunuksen Säntämälässä. 31-vuotias Lapila oli kuollessaan naimaton.
 
Lahden Kone- ja Kalustokauppa oli perustettu 1909. Emil Ansgarius Ahon liike mainittiin Suomen Kauppa- ja teollisuuskalenterissa 1910, jolloin yrityksen toimialaksi ilmoitetaan mm. maanviljelyskoneita, rautasänkyjä ja polkupyöriä. Jo vuotta myöhemmin yritys esiintyi Finlands Allmänna Tidningin rekisterissä osakeyhtiönä. Seuraavana vuonna, 7.toukokuuta 1912, samassa lehdessä ilmoitetaan Lahden Kone- ja Kalustokaupan julistamisesta konkurssiin. Yrityksen toiminnan loppumisesta ilmoitettiin Mercator-lehdessä 7.6.1912.

Emil Ansgarius Aho ilmaantuu myöhemmin kaupparekisteriin, kun hän on nimettynä hallituksen puheenjohtajana ja isännöitsijänä useammassa turkulaisessa asunto-osakeyhtiössä (ainakin Asunto Oy. Vihantolassa ja Asunto Oy. Yrjänässä) vuosina 1920-21. Konkurssivalvontaan hänet asetettiin sitten jälleen kesäkuussa 1923.
 
Lahden Polkupyörä ja Koneliike Wuorinen ja Lounasaho rekisteröitiin 1917 ja yritys esiintyi ainakin vuoden 1920 alussa Mercatorin ruotsinkielisessä kauppa- ja teollisuuskalenterissa.
 
Lahden Pyörä- ja Koneliike mainitaan vuoden 1930 Liikekalenterissa. Yrityksen omistajana oli E. Reijula ja osoitteena Vapaudentie 9. Liike on toiminut vielä ainakin 1937 Emil Reijulan nimissä, mutta osoitteeksi on on välillä annettu Vapaudentie 12. Yrityksestä ei ole löytynyt enempää tietoa, mutta saman niminen liike on toiminut vielä 1970-luvulla Launeenkatu 11:ssä.
 
Nykypäivää
Lahtelaista kilpapyöräilyä on edustanut erityisesti TWD Länken, tunnetuimpana kilpailijana Jussi Veikkanen. Maastopyöräilyssä mainetta on kerännyt MC Kramppi ja hieman virallisemmin Lahden seudulla toimii Lahden Pyöräilijät.
​

Bloggauksen kirjoitti Anni Antila. Kotimatkalla olivat tuikut ja heijastimet tarpeen, vaikka juna suurimman osan matkasta kuljettikin.

---