Tapahtumavuosi on päässyt liikkeelle, vaikka säät ovat olleet tuulisia ja lämpötilat uhkaavan lähellä nollaa. Lahden Messu- ja urheilukeskuksessa oli kuitenkin lämmin tunnelma. Ihmekös tuo, kävihän tänäkin vuonna viikonlopun aikana reilusti yli 20 000 ajoneuvoharrastajaa tai muuten vain aiheesta uteliasta ihmistä tuomassa lämpöä tilaan.

Tapahtuman vuosittain vaihtuvana teemana oli tällä kertaa 80-luku, mikä näkyi paitsi näytteillä olevista ajoneuvoista, myös hieman aiempaa nuoremmista kävijöistä. 

Tilaa ja osastoja tapahtumassa riittää: käytössä ovat kaikki messuhallit sekä urheiluhalli, mutta tyhjää koloa ei tahdo jäädä sittenkään, onhan paikalla lähemmäs 170 näytteilleasetttajaa - osa pieniä yrityksiä ja merkkikerhoja, osa valtakunnallisia järjestöjä tai vastaavia. Vanhat Velot olivat nyt ensimmäistä kertaa mukana omalla osastollaan.

Muokkaa napsauttamalla tätä.

Autohistoriallinen Seura on tullut Lahdessa tunnetuksi isoista ja huolella toteutetuista osastoistaan, joilla tapahtuu milloin minkäkin teeman mukaisesti. Yleensä mukana on myös polkupyöriä, eikä varmasti vähiten jäsenemme Kenneth Lemströmin ansiosta. Tämän vuoden leirintäalue-somistus esitteli autojen ohella mm. upean Hopeasauma-miestenpyörän ja sympaattisen Jopo Juniorin (Joposen edeltäjämallin). 

Yhdistyksemme naapurina ja messumaton ystävällisesti jakavana oli Automuseoiden neuvottelukunta ry:n osasto, jonka kanssa teimme hyvää yhteistyötä (Anni loikki osastojen välillä tarpeen mukaan). Sielläkin oli polkimia, mutta moottorien kera: Jussi Muotiala toi päättymättömistä kokoelmistaan & Espoon Automuseosta tällä kertaa huikean futuristisen ja ehdottoman 80-lukuisen Sinclair C5-sähköajoneuvon, joka ideana oli eräänlainen sähköavusteinen kinneri (tai jalka-avusteinen sähköauto). Tähän aiheeseen palaamme ehkä vielä uudelleen. Kuvassa Sinclairin kanssa poseeraa Mobilian Elina Toukola.

Samalle savuavalle ja pärisevälle tontille tupsahtaa tietysti myös VeloSolex, jonka sukukuntaa tällä kertaa yksinään edusti myöhempien aikojen kopio(vai lisenssi?)versio Black'n Roll. Polkupyörä on vahvasti läsnä näissäkin, vaikka moottoriveto oli jo muodostunut ajokin perustoimintamuodoksi. 

Classic Motor Show'n yksi omalaatuinen omaleimaisuus liittyy messukeskuksen parkkipaikkaan, joka harrasteparkkina muodostaa ihan oman muuttuvan näyttelynsä. Osastojemme suosiosta johtuen pihalla kiertely jäi varsin vähiin, mutta haaviin osui sentään melkoista asennetta ilmentävä Helkama Rahti. Luultavasti pyörä oli ihan oikeasti käytössä, vaikka ei Lahden harjuiseen maantieteeseen ehkä kaikkina aikoina ihan osuvin kapistus olekaan?

Selitys on yksinkertainen: Classic Motor Show on perinteinen (tänä vuonna 16. kerta) koko ajoneuvoharrasteen kentän kokoava suurtapahtuma toukokuun alussa. Tapahtuman nimi kuvaa osuvasti harrastekentän perinteistä koostumusta: jos puhutaan harrasteajoneuvoista, tarkoitetaan usei(mmite)n moottoroituja ajoneuvoja, ehkä työkoneitakin ja miksei erilaisia kilpa- ja hupivälineitä myös.

Tässä harrastajien suosimassa kielenkäytössä unohtuu, että polkupyörä on ihan lainsäätäjänkin mielestä ajoneuvo - on ollut niin kauan, kuin ajoneuvoja on asetuksella määritetty sadan vuoden ajan. 

Meidän pyöräharrastajien hyvänä tavoitteena voisikin olla avartaa ja syventää ajattelua liikenteen kulttuuriperinnöstä yleensä ja harrastekohteista erityisesti.

Polkupyöriä on Classic Motor Showssa nähty ennenkin, moniakin. Kirjoittaja on työnsä puolesta osallistunut tapahtumaan vuosittain ja kuvannut muistiin pyöriä, joista tässä muutama esimerkki.

Tekniikan historian kannalta kaikille menneisyyden harrastajille on ihan hyväksi ymmärtää innovaatioiden, talouden ja teollisuuden sekä ihmisen ja yhteiskunnan monisyiset kehityskulut. Emme väitä, että polku- ja moottoripyörän yhteisten kehitysvaiheiden tunteminen tekisi arjesta helpompaa, mutta ehkä sentään hauskempaa? 

Ihan samaa kuin kaikki muutkin näytteilleasettajat: esittelemme hienoja ajoneuvojamme, kerromme itsestämme, ihailemme tolkuttoman monipuolista tarjontaa nähtävästä, kierrämme ulkoalueen harrasteparkkia ja tapaamme tuttuja. 

Polarisaation ja monella tapaa keikkuvan aikamme keskellä on varmaan ihan totta, että osa harrasteajoneuvoja katsomaan tulleista ihmisistä (joista kaikki eivät itse harrasta ainakaan aineellisesti minkäänmoisia laitteita) saattaa kurtistella kulmiaan tai jopa nyrpistellä sieraimiaan nähdessään fillareita. Heitä ei ole montaa. Joku saattaa jopa saada poliittisesti värittyneen äkkiväärän ähkyn tuntiessaan, että taasko häntä mädätetään. Heitä ei taatusti ole sitäkään vähää. 

Polkupyörien keräily ja harrastaminen eivät ole lainkaan harvinaisia asioita ajoneuvoharrastajien keskuudessa; joillekin pyörät voivat olla osa yleistä nostalgiaa, toisille henkilökohtaista elämänhistoriaa ja jollekulle luomisvimman ihastuttavia kohteita. Toisinpäinkin tämä toimii, monella Vanhojen Velojen aktiivilla on museoikäinen harrasteauto tai useampi. Mopoista puhumattakaan, joillakin on härveleitä pienen museon verran. Asioista ja mieliteoista on turha tehdä liian hankalia, kyllä ne ajoneuvot siitä hankaluudesta huolen pitävät. 

Vanhat Velot lähtee nyt ensi kertaa omalla osastollaan mukaan ja taatusti pyyteettömästi rakkaudesta ajoneuvohistoriaan, muotoiluun, tekniikkaan ja historiaan. Hieman pyyteellisempi tavoite on tehdä toimintaamme näkyvämmäksi ja - kuka ties saada pari uutta jäsentäkin. ​

Vanhojen Velojen perinteiset Sarka-ajot ajettiin tänä vuonna Hämeenlinnassa lauantaina 12.10.2024.

Lähtö tapahtui klo 14 alkaen Museo Militarian lippukentältä yhteiskuvien ottamisen jälkeen. Matkaan lähti kaikkiaan 16 pyöräilijää, varustautuneena monenlaisiin hienoihin asukokonaisuuksiin. Kaikki myös pääsivät ilman ongelmia perille, mikä merkille pantakoon.

Reitti oli helpohko n. 25 km ja seuraili Vanajaveden rantoja Hämeenlinnan Kansallisen kaupunkipuiston upeilla hiekkakäytävillä. Alkumatkasta saimme rankan sadekuuron niskaamme, mutta onneksi 10-tien alitukset tarjosivat peräperää kaksikin viihtyisää sillanalusta. 

Aulangon Graniittilinnalle ehdittyämme syysaurinko kohotti mielialaa niin, että ohjelmaan kuulunut yhteislaulu venyi usean kappaleen mittaiseksi, ja saimme haltioituneen yleisönkin paikalle osuneista ulkoilijoista.

Ajot päättyivät linnan ympäri ajetun kierroksen jälkeen Kaupunginpuiston Laululavalle puheenjohtajan ex tempore ostaman gramofonin tarjotessa monisävyisiä ääniä. Parhaasta asu- ja pyöräkokonaisuudesta palkittiin yksimielisesti alikersantti Pasi Alatalo. 

Ruokailu ja yölliset karaoke-riennot viimeistelivät ihanuuden. 

Kuvakimaraa ajoista. Kuvat Tomi Asikainen

Vanhojen Velojen omat tapahtumat:

Vuosikokouksen linjauksen mukaisesti Velojen tapahtumissa satsataan määrän sijaan laatuun. Tarkoituksena on tarjota kaikille vanhoista pyöristä kiinnostuneille kiinnostavia, saavutettavia ja onnistuneita tapahtumia. 

Retrokilpurit ajetaan tänä vuonna Pirkanmaalla 24.-26.5.2024. Aloitusiltana perjantaina ajetaan näillä näkymin inspiroiva prologi ja valmistellaan viikonlopun järjestelyt kuntoon. Tapahtuma on jo vakiintuneeseen tapaan vanhojen (ennen vuotta 1989 valmistettujen) kilpa- ja urheilupyörien rento, vajaan sadan kilometrin ajo. Tänä vuonna rinnalle yhdistetään retki- ja kulttuuriosuuksia, jotta kaikille halukkaille löytyy omien toiveiden ja kaluston mukainen vaihtoehto.
​
Tapahtuman keskuksena on Kangasalan Lepokoti, josta suunnataan lauantaina perinteiselle pääreitille. Vaihtoehtoja kuitenkin löytyy aiempaa enemmän, ja aiemmasta lyheystä reitistä viritellään aivan omanlaisensa retkireitti kiinnostavine pysähdyspaikkoineen ja omine jännine yksityiskohtineen. Näiden lisäksi pohditaan aivan omanlaistaan kulttuurireittimahdollisuutta, jotta kaikille löytyisi kiinnostavaa tekemistä. Illanvietto sisältää hyvää ruokaa, musiikkia ja seuraa. Sunnuntaille on luvassa näytösajoja, piknikiä ja maukasta brunssia järvenrannan kera.
Tarkemmat ohjeet ilmestyvät lähiaikoina osoitteeseen www.retrokilpurit.fi

Kulttuuriajot suunnitellaan ajettaviksi tuttuun tapaan heinäkuun viimeisenä viikonloppuna (27.-28.7.2024), tällä kertaa Kaakkois-Suomessa, paikka vielä tarkentuu. Kotkan-Haminan seutu vetää veloja puoleensa, tästä tietoa pian lisää!

Sarka-ajot suuntaavat syyskuun lopussa Hämeenlinnaan. Kauniissä syyssäässä ajetaan viime vuotiseen tapaan vajaan 30 kilometrin viihdyttävä, runsaasti inspiroivia taukoja sisältävä lenkki ja päädytään nauttimaan musiikkia ja hyvää ruokaa. Ennen lähtöä pidetään yhdistyksen vuosikokous ja ehkäpä rompetorikin! Lisää tietoa kevään Pikajalassa ja sen jälkeen blogissakin.

Vaikka lauantaiaamu oli täynnä syksyn tuntua ja sadetta, uskaltautuivat pyöräharrastajat Tampereelle. Vuosikokousta varten oli Vapriikista varattu kokoustila, kahvitukset ja parkkipaikka oven pielestä hienoille pyörillemme. 

Kokous sujui hienosti ja esityslistan mukaan. Suurimpia päätöksiä oli yhdistyksen lähteminen hakemaan Mobilia säätiön taustayhteisöjäsenyyttä, jonka myötä Vanhat Velot ry on tässäkin asiassa muiden ajoneuvoharrastuksen yhteisöjen rinnalla. Toinen suuri asia oli päätös perustaa toimikunta valmistelemaan yhdistyksen 25-vuotisjuhlaan valmistuvaa kirjaa. Näistä molemmista asioista tullaan kertomaan vielä tarkemmin.

Yhdistyksen hallitukseen vuodelle 2024 valittiin jatkamaan puheenjohtajana Anni Antila ja jäseniksi Kaisa Tolvanen, Vesa Karppi, Mikko Råberg ja Rauno Pääsky. Varajäseninä jatkavat Tomi Asikainen ja Olli Lehto sekä uutena Oula Martikainen, joka pitkän linjan pyöräharrastajana vahvistaa hienosti joukkoa - tervetuloa Oula! 

Totuttuun tapaan hallituksen sisäisestä työnjaosta sovitaan ensimmäisessä kokouksessa vielä tämän vuoden puolella.

Lista-asioiden jälkeen käytiin Anni Antilan ja Markus Seppälän toimesta läpi kesällä tehdyn jäsenkyselyn tulokset. Näistäkin tulee vielä oma koonnoksensa.

Tässä yhteydessä vielä hallitukselta lempeä muistutus, että jos jäsenmaksusi on jäänyt tältä vuodelta maksamatta, niin hoidathan asian kuntoon!

Jo perinteeksi muodostuneet Sarka-ajot ajettiin vajaan parinkymmenen kuskin voimin. Pyörät edustivat hienosti harrasteen eri puolia 1920-luvun lopun vakiopyöristä sporttisempien brittien kautta 1970-luvun retkipyöräbuumiin. 

Suunniteltu reitti oli tänä vuonna selvästi aiempia vuosia pidempi, kartalta mitattuna 26 km. Navakka tuuli ja aamupäivän sateet saivat kartturit hetkeksi empimään, mutta asiaankuuluvalla rohkeudella suunnattiin aiotulle reitille, mikä osoittautui mainioksi ratkaisuksi. 

Tampereen maisemasiltojen ja autoliikenteen huminan jälkeen puikkasimme Pispalan sivuitse Pyhäjärven rantaan, jota seurattiin vaihtelevia sorateitä ja polkuja pitkin aina Pitkäniemen puiston rannalle tauolle.

Sieltä lähdettäessä katosi jo polkukin, mutta sittenkin kaikki meni hyvin.​

Vastoin ennakkotietoa Rajasillan kahvilakin olisi ollut auki, mutta pienen huokaisun jälkeen jatkoimme sivuvastaisessa navakassa tuulessa kohti Pirkkalaa. Siellä lopulta Kahvila Seela pelasti viluisimmat tai kahvihampaan kolotuksesta kärsivät. 

Matka päättyi Hatanpään puiston kautta Bistro Viljaan, jossa meitä hellittiin erinomaisella (omakustanteisella) päivällisellä. 

Parhaasta asu- ja pyöräkokonaisuudesta palkittiin Mikko Råbergin Vaasan Auto- ja moottori(Ja polkupyörä!)museosta tuomilla palkintopussukoilla. Juryn työskentely oli ankaraa ja perinpohjaista, mutta lopulta täydellisen yksimielisyyden vallitessa palkinnot päätettiin antaa Oula Martikaiselle ja Markus Seppälälle - hyvistä ansioista!

Lähtöön aletaan valmistautua klo 14 alkaen Veturiaukiolle, Vapriikin pääsisäänkäynnin edustalla. Muistetaan, että emme haittaa museokeskuksen asiakkaiden liikkumista, vaikka huomion keskipisteenä olemmekin!

Lähtöpolkaisu karjaistaan n. kello 15, kun kaikki on valmista ja viimeisetkin vuosikokouksen osallistujat ovat valmiita lähtöön.

Tarkat reittiohjeet jaetaan lähtövalmisteluiden yhteydessä. Ajamme Pyynikin ja Pispalan kiertäen kohti Nokiaa ja sitten Pyhäjärven poikki Pirkkalaan. Matkalla viihdytään ja pysähdytään tarpeen ja ohjelman mukaan. Kiire ei ole, eikä kylmäkään pääse yllättämään. Matkaeväät tarjotaan. 

Ajo päättyy Hatanpään suunnalla Bistro Viljaan, jossa meitä odottavat ruoka ja juoma. Pöydät on varattu meille, mutta tarjoilut ovat omakustanteisia. Illanviettoa voidaan sitten jatkaa oman maun mukaan, huolehtien kuitenkin pyörät mukaan, kun kotimatka koittaa.

Pyöräkulttuurin harrastajat ovat tottuneet tapahtumissa niin villaisiin ajopaitoihin, lämpimään tweediin ja keveisiin kesämekkoihin. Syksyn tullen suomalainen pukee päälleen villaa, sarkaa, huopaa ja uhmaa vihmovaa sadetta. Siitä on Sarka-ajoissakin kyse. Vauhti ei ole pääasia, vaan matkanteko, joten polkemisesta ei hiki vaivaa. 

Heti alkuun tehdään tämä selväksi: Pyörän mukainen pukeutuminen ei ole mikään stressinaihe tai pakko. Sinulla ei tarvitse olla juuri saman ikäistä vaatetta päällä, kuin pyöräsi ehkä on. Voit tulla miten vain, mutta tule tyylikkäänä. 

On kuitenkin kiva ajatus, että jos tulet vanhalla naistenpyörällä, niin hameesi ja takkisi sopivat pyörän tyyliin. Tai jos tulet Jopolla, niin vaatteesi ilmentävät 60-lukuista pukeutumista. 

Jos tunnet olevasi oman elämäsi metsuri, pue jatsarit, sarkapusakka ja reuhka. Muista myös saha. 

Vaatteiden ei missään nimessä tarvitse olla alkuperäistä vintagea tai antiikkia. Se riittää, jos ne mielestäsi sopivat pyörän henkeen. Ja jos et ole vielä sinut pyöräsi hengen kanssa, niin pukeudu tyylikkäästi ja tule mukaan!

Jo totuttuun tapaan Vanhat Velot ulkoiluttavat pyöriään ja itseään jossain päin Suomea heinäkuun loppupuolella. Tällä kertaa ajot suuntaavat Mänttä-Vilppulaan, ehdottoman upeaan kulttuurikaupunkiin!

Tyu

Kokoontuminen tapahtuu klo 10 Vilppulan rautatieasemalla ja rento, kepeä parin kymmenen kilometrin reitti sisältää varmasti tarpeeksi nähtävää ja pysähdyksiä. Ajot päättyvät viimeistään klo 19 Vilppulan asemalle, mutta aiemminkin on mahdollista irtautua.

Pyörä- ja asuyhdistelmään satsaaminen on suotavaa, mutta ei pakollista! Pieniä palkintojakin järjestyy. Ei kuitenkaan pidä murehtia pukeutumista, retkeilyajojen tarkoituksena on rento yhdessäolo!

Kyselyyn ovat tervetulleita vastaamaan niin nykyiset, entiset kuin ei-ihan-vielä-jäsenetkin - riittää, että sinulla on kiinnostus vanhoihin polkupyöriin ja pyöräilykulttuuriin.

Kyselyyn osallistumalla pystyt vaikuttamaan harrasteyhteisön tulevaisuuteen ja myös Pikajalka-lehteen.

Kysely on avoinna aina 31.7.2023 asti ja se toteutetaan Formsilla täysin anonyymisti.

Kyselyyn pääset vastaamaan painalla nappia tuossa alla.

Jos et ole vielä jäsen, niin liittyminen käy kätevästi näillä sivuilla!