Seuraavaksi luodaan katsaus Vanhojen Velojen yli kahteen vuosikymmeneen. Teksti perustuu Rauno Pääskyn puheenvuoroon yhdistyksen 20-vuotisjuhlassa keväällä 2022 Mobiliassa.
~~~~~
Perustava kokous pidettiin 13.01.2002 Kangasalan Lepokodissa. Kerhona aloitettu toiminta haluttiin saada tarkemman muodon alle ja turvata Pikajalka -lehden talous. Perustamiskirjan allekirjoitti 22 henkilöä. Markku Lahtinen aloitti puheenjohtajana ja sihteerinä Mikko Kylliäinen.
Perustavan kokouksen puheenjohtajana oli Asko Kylliäinen ja päätteeksi hän kiitti osallistujia. Kylliäinen totesi, että Kangasalan Lepokoti on ollut monien kulttuurisaavutusten synnyinsijana ja nyt se on jälleen saanut todistaa historiallista hetkeä, kun Suomen Tasavaltaan on perustettu pyörähistoriaan ja -kulttuuriin keskittyvä yhdistys. Kylliäinen päätti kokouksen huudahtamalla "ELÄKÖÖN PYÖRÄILYKULTTUURI".
Intoa uhkuen toiminta lähti käyntiin ja sen tuleva muoto alkoi hahmottua. Jäsenmäärä kasvoi tasaisesti ja ennen vuoden loppua oltiin jo lähemmäs kuudessakymmenessä henkilössä. Näkyvyyttä haettiin monin tavoin. Osallistuttiin muun muassa Fillari -messuille omalla osastolla vuonna 2004.
Pikajalka-lehden visuaalisuuteen panostettiin edelleen ja tuloksena oli, paitsi paperin, niin kuvien laatu. Pyörähistorian tutkimustyöhön keskittyi osaava Mikko Kylliäinen.
Vuonna 2004 järjestettiin seminaari Tampereella tapahtumapaikkana Finlayson. Aiheena oli suomalaisen pyöräilyn ja pyöränvalmistuksen historia. Lisäväriä tilaisuuteen antoi suora lähetys YLE:n alueradioon.
Pari vuotta tuota myöhemmin osa jäsenistöstä - seitsemän rohkeaa miestä - päätti ryhtyä erikoiseen tekoon. Alkoi nimittäin seitsemän isopyöräisen valmistus, jota edelsi Kirjastotalo Metson kahviossa pidetty aloituskokous. Valmistusta kipparoi Reijo Lehtonen ja pyörien nimeksi tuli Reijonlainen. Pyörien mallina toimi Reijon Virroilta hankkima Englannissa valmistettu pyörä. Pyöristä tuli upeita ja niillä on ajettu.... ja mukattu, hengissä ovat onneksi vielä kaikki ajurit. Yksi pyöristä oli Museokeskus Vapriikissa pitkään katseenvangitsijana ja sitä saattoi myös polkea. Pyörä oli asetettu kiinteään telineeseen ja portaita pitkin päälle oli helppo nousta.
Vuosi 2007 oli tapahtumarikas ja kiireinen. Museokeskus Vapriikissa alkoi Velomania -näyttely. Se antoi aikamatkan pyöräilyn alkuvaiheesta nykypäivään. Vapriikin yhteistyökumppanina oli Vanhat Velot. Mikko Kylliäinen ja Markku Lahtinen loistivat. Näyttely on vielä tänäkin päivänä, saatuine jatkoaikoineen, museon katsotuimpien joukossa.
Samana vuonna Vanhat Velot järjesti 18. Kansainvälisen pyöräilyhistorian konferenssin. Tapahtumapaikkana oli Tampere ja järjestelyt onnistuivat erinomaisesti. Niistä vastasivat Mikko Kylliäinen, Markku Lahtinen ja Jori Montonen.
Vuonna 2010 alkoi Vanhojen Velojen kustannustoiminta, kun Kalevi Lepo toimitti kirjan Suomalaisia polkupyörämerkkejä. Kirjasta tuki ikoni, jota nähdään usein siteeratun. Viimeksi silmiini kiinnittyi kirjan huomioiminen Tampereella vuodenvaihteessa Moro -lehden sivuilla.
Vuodesta 2012 tuli merkityksellinen. Yhdistyksemme täytti 10 vuotta. Tapahtumaa juhlittiin Tampereella Vapriikissa. Komeaan täytekakkuun ensimmäisen viillon veti Kalevi Lepo. Juhlissa kutsuttiin myös yhdistyksen ensimmäiseksi kunniajäseneksi Jukka Helkama.
Samana vuonna Vaasassa käynnistettiin Retro-kilpurit tapahtuma. Hienon sään vallitessa kuutisenkymmentä osallistujaa ajoi 90 km:n maisemalenkin. Taukopaikkana oli Strömsö, ilmankos kaikki sujui. Retro-kilpurit jäi elämään ja tänä vuonna juhlitaan kymmenettä kertaa. Siksi myös tämän vuotinen ajo haluttiin viedä syntysijoilleen Vaasaan. Retro-kilpurit tapahtuma kerää vuotuisena tapahtumanamme runsaimman osallistujajoukon. On yhdessäoloa, ajoa, saunaa, ruokailua, elävää musiikkia.....kerta kaikkiaan voimaannuttava tapahtuma. Idean isänä loistaa Mikko Råberg.
Vuonna 2013 Vanhojen Velojen kustannustoiminta sai jatkoa, kun Mikko Kylliäinen toimitti kirjan Welleniuksesta Vaakunaan. Kirja käsittelee hämeenlinnalaisia pyöräilijöitä, pyörämerkkejä ja pyöräkauppiaita ajanjaksolla 1886-1973.
Yhdistyksen toimintaan on liittynyt olennaisesti matkailu. Sitä on harjoitettu kotimaassa ja sen ulkopuolella. Mieleen painuvin saattoi olla Baltian kierros vuonna 2019, jolloin kävimme läpi pyörämuseot sekä Latviassa, että Liettuassa. Viron pyörämuseossa kävimme jo vuotta aiemmin.
Jäsenistömme on vakiintunut yli kahteen sataan henkilöön, mukana naisia ja miehiä, mutta nykyisin alkaa voimistua tunne, että lisä ei olisi pahitteeksi. Pyöräilyn suosion kasvaessa tähän lienee jatkossa hyvät mahdollisuudet.
Yhdistystoimintamme jalokivi on laajan toimintamme lisäksi Pikajalk -lehti. Leikkisästi on sanottu jokaisen uuden numeron olevan ihme. Ja miksei niin olekin, kun vapaaehtoisvoimin tuo kerta toisensa jälkeen on puserrettu. Kertoja on jo 53. Pikajalka on lehti, joka luetaan kannesta kanteen ja sivut jäävät hiiren korville. Päätoimittajan vastuuta ovat kantaneet Kalevi Lepo, Jori Montonen ja Anni Antila.
Yhdistyksen muisti on toiminut ja niin on juhlittu kaikki tasalukuiset syntymäpäivät. Jopa vielä hienona varjona kulkeva kerhotoiminnan alkukin on muistettu huomioida, kuten oli laita esimerkiksi 25-vuotis Juhlapyöräilyssä vuonna 2019.
Tulevina aikoina kustannustoiminta saattaa tulla edelleen kysymykseen, kun uusi polkupyöränmerkkikirja on harkinnassa. Merkkitietous on edelleen kasvanut sitten edellisen Kalevi Lepon toimittaman kirjan.
Yhdistyksellämme on yksi kunniapuheenjohtaja ja kolme kunniajäsentä. Kunniapuheenjohtajaksi on kutsuttu Markku Lahtinen. Kunniajäseniksi on kutsuttu Jukka Helkama, Olli Lehto ja Risto Heinonen (1948-2020).
Vuoden 2023 alussa puheenjohtajana aloitti Anni Antila. Muut hallituksen jäsenet ovat Kaisa Tolvanen, Vesa Karppi, Mikko Råberg, Tiina Alestalo ja Rauno Pääsky. Varajäseniä ovat Tomi Asikainen, Olli Lehto ja Kalevi Lepo.
~~~~~
Perustava kokous pidettiin 13.01.2002 Kangasalan Lepokodissa. Kerhona aloitettu toiminta haluttiin saada tarkemman muodon alle ja turvata Pikajalka -lehden talous. Perustamiskirjan allekirjoitti 22 henkilöä. Markku Lahtinen aloitti puheenjohtajana ja sihteerinä Mikko Kylliäinen.
Perustavan kokouksen puheenjohtajana oli Asko Kylliäinen ja päätteeksi hän kiitti osallistujia. Kylliäinen totesi, että Kangasalan Lepokoti on ollut monien kulttuurisaavutusten synnyinsijana ja nyt se on jälleen saanut todistaa historiallista hetkeä, kun Suomen Tasavaltaan on perustettu pyörähistoriaan ja -kulttuuriin keskittyvä yhdistys. Kylliäinen päätti kokouksen huudahtamalla "ELÄKÖÖN PYÖRÄILYKULTTUURI".
Intoa uhkuen toiminta lähti käyntiin ja sen tuleva muoto alkoi hahmottua. Jäsenmäärä kasvoi tasaisesti ja ennen vuoden loppua oltiin jo lähemmäs kuudessakymmenessä henkilössä. Näkyvyyttä haettiin monin tavoin. Osallistuttiin muun muassa Fillari -messuille omalla osastolla vuonna 2004.
Pikajalka-lehden visuaalisuuteen panostettiin edelleen ja tuloksena oli, paitsi paperin, niin kuvien laatu. Pyörähistorian tutkimustyöhön keskittyi osaava Mikko Kylliäinen.
Vuonna 2004 järjestettiin seminaari Tampereella tapahtumapaikkana Finlayson. Aiheena oli suomalaisen pyöräilyn ja pyöränvalmistuksen historia. Lisäväriä tilaisuuteen antoi suora lähetys YLE:n alueradioon.
Pari vuotta tuota myöhemmin osa jäsenistöstä - seitsemän rohkeaa miestä - päätti ryhtyä erikoiseen tekoon. Alkoi nimittäin seitsemän isopyöräisen valmistus, jota edelsi Kirjastotalo Metson kahviossa pidetty aloituskokous. Valmistusta kipparoi Reijo Lehtonen ja pyörien nimeksi tuli Reijonlainen. Pyörien mallina toimi Reijon Virroilta hankkima Englannissa valmistettu pyörä. Pyöristä tuli upeita ja niillä on ajettu.... ja mukattu, hengissä ovat onneksi vielä kaikki ajurit. Yksi pyöristä oli Museokeskus Vapriikissa pitkään katseenvangitsijana ja sitä saattoi myös polkea. Pyörä oli asetettu kiinteään telineeseen ja portaita pitkin päälle oli helppo nousta.
Vuosi 2007 oli tapahtumarikas ja kiireinen. Museokeskus Vapriikissa alkoi Velomania -näyttely. Se antoi aikamatkan pyöräilyn alkuvaiheesta nykypäivään. Vapriikin yhteistyökumppanina oli Vanhat Velot. Mikko Kylliäinen ja Markku Lahtinen loistivat. Näyttely on vielä tänäkin päivänä, saatuine jatkoaikoineen, museon katsotuimpien joukossa.
Samana vuonna Vanhat Velot järjesti 18. Kansainvälisen pyöräilyhistorian konferenssin. Tapahtumapaikkana oli Tampere ja järjestelyt onnistuivat erinomaisesti. Niistä vastasivat Mikko Kylliäinen, Markku Lahtinen ja Jori Montonen.
Vuonna 2010 alkoi Vanhojen Velojen kustannustoiminta, kun Kalevi Lepo toimitti kirjan Suomalaisia polkupyörämerkkejä. Kirjasta tuki ikoni, jota nähdään usein siteeratun. Viimeksi silmiini kiinnittyi kirjan huomioiminen Tampereella vuodenvaihteessa Moro -lehden sivuilla.
Vuodesta 2012 tuli merkityksellinen. Yhdistyksemme täytti 10 vuotta. Tapahtumaa juhlittiin Tampereella Vapriikissa. Komeaan täytekakkuun ensimmäisen viillon veti Kalevi Lepo. Juhlissa kutsuttiin myös yhdistyksen ensimmäiseksi kunniajäseneksi Jukka Helkama.
Samana vuonna Vaasassa käynnistettiin Retro-kilpurit tapahtuma. Hienon sään vallitessa kuutisenkymmentä osallistujaa ajoi 90 km:n maisemalenkin. Taukopaikkana oli Strömsö, ilmankos kaikki sujui. Retro-kilpurit jäi elämään ja tänä vuonna juhlitaan kymmenettä kertaa. Siksi myös tämän vuotinen ajo haluttiin viedä syntysijoilleen Vaasaan. Retro-kilpurit tapahtuma kerää vuotuisena tapahtumanamme runsaimman osallistujajoukon. On yhdessäoloa, ajoa, saunaa, ruokailua, elävää musiikkia.....kerta kaikkiaan voimaannuttava tapahtuma. Idean isänä loistaa Mikko Råberg.
Vuonna 2013 Vanhojen Velojen kustannustoiminta sai jatkoa, kun Mikko Kylliäinen toimitti kirjan Welleniuksesta Vaakunaan. Kirja käsittelee hämeenlinnalaisia pyöräilijöitä, pyörämerkkejä ja pyöräkauppiaita ajanjaksolla 1886-1973.
Yhdistyksen toimintaan on liittynyt olennaisesti matkailu. Sitä on harjoitettu kotimaassa ja sen ulkopuolella. Mieleen painuvin saattoi olla Baltian kierros vuonna 2019, jolloin kävimme läpi pyörämuseot sekä Latviassa, että Liettuassa. Viron pyörämuseossa kävimme jo vuotta aiemmin.
Jäsenistömme on vakiintunut yli kahteen sataan henkilöön, mukana naisia ja miehiä, mutta nykyisin alkaa voimistua tunne, että lisä ei olisi pahitteeksi. Pyöräilyn suosion kasvaessa tähän lienee jatkossa hyvät mahdollisuudet.
Yhdistystoimintamme jalokivi on laajan toimintamme lisäksi Pikajalk -lehti. Leikkisästi on sanottu jokaisen uuden numeron olevan ihme. Ja miksei niin olekin, kun vapaaehtoisvoimin tuo kerta toisensa jälkeen on puserrettu. Kertoja on jo 53. Pikajalka on lehti, joka luetaan kannesta kanteen ja sivut jäävät hiiren korville. Päätoimittajan vastuuta ovat kantaneet Kalevi Lepo, Jori Montonen ja Anni Antila.
Yhdistyksen muisti on toiminut ja niin on juhlittu kaikki tasalukuiset syntymäpäivät. Jopa vielä hienona varjona kulkeva kerhotoiminnan alkukin on muistettu huomioida, kuten oli laita esimerkiksi 25-vuotis Juhlapyöräilyssä vuonna 2019.
Tulevina aikoina kustannustoiminta saattaa tulla edelleen kysymykseen, kun uusi polkupyöränmerkkikirja on harkinnassa. Merkkitietous on edelleen kasvanut sitten edellisen Kalevi Lepon toimittaman kirjan.
Yhdistyksellämme on yksi kunniapuheenjohtaja ja kolme kunniajäsentä. Kunniapuheenjohtajaksi on kutsuttu Markku Lahtinen. Kunniajäseniksi on kutsuttu Jukka Helkama, Olli Lehto ja Risto Heinonen (1948-2020).
Vuoden 2023 alussa puheenjohtajana aloitti Anni Antila. Muut hallituksen jäsenet ovat Kaisa Tolvanen, Vesa Karppi, Mikko Råberg, Tiina Alestalo ja Rauno Pääsky. Varajäseniä ovat Tomi Asikainen, Olli Lehto ja Kalevi Lepo.
