Jäsenkyselystä

Vanhat Velot ry:n jäsenkysely 2023

Jäsenkysely toteutettiin 8.5. - 31.8.2023 välisenä aikana sähköisesti Google Formsilla, jonne ohjattiin Velojen kotisivuilta ja sosiaalisen median kautta. Edellinen toimituksen käsiin osunut jäsenkysely tehtiin jo 2004. Tällöin kysely lähetettiin 86 jäsenelle ja muutamalle muulle, ja vastauksia saatiin peräti 28:lta henkilöltä.
Kyselyn laativat puheenjohtaja ja yhdistyksen hallitus sekä Pikajalkaakin avustava Markus Seppälä. Jäsenyyttä pohtivien tavoittamiseksi vastaaminen oli avointa myös ei-jäsenille. Vastauksia saatiin kaikkiaan 58 kappaletta, joista 25 edusti jäsenistöä. Lopuista 33:sta 16 ilmoitti harkitsevansa jäsenyyttä - ja ilahduttavasti olemmekin saaneet uusia jäseniä kesän aikana.

Kysymykset jakautuivat viiteen osioon. Ensimmäinen käsitteli vastaajan taustatietoa, omaa pyöräharrastusta ja kiinnostuksen kohteita. Toinen osio käsitteli Vanhojen Velojen toimintaa ja tapahtumia, kolmas puolestaan pyöräharrastuksen ja yhdistyksen elinvoimaisuutta. Neljäs osio kattoi viestinnän niin sähköisesti kuin Pikajalankin osalta. Viides osio keräsi palautetta kyselystä sekä vapaita terveisiä.

Vastaajista suurin osa asuu Uudellamaalla tai Pirkanmaalla, mutta vastauksia tuli kautta Suomen aina Kainuuta ja Lappia myöten. Kaksi vastaajaa ilmoitti olevansa ulkomailla. Valtaosa ilmoittautui miehiksi, mutta jäsenyyttä harkitsevissa oli selvästi muita ryhmiä useampia naisia. Onko meillä potentiaalista naispuolista jäsenkuntaa, joka kaipaisi rohkaisua tulla mukaan yhdistyksen toimintaan?

Yhdistyselämään on vaikea saada nuoria mukaan, ja sosiaalinen media vie nuoret mennessään. Muistettakoon kuitenkin, että yhdistysaktiivien ikääntymisestä on jo pitkään kannettu huolta, ja voi olla, että ihminen vasta kypsällä iällä osaa nähdä yhdistoiminnan arvon. Jäsenyyttä harkitsevat edustivat hitusen nuorempia ihmisiä kuin muut ryhmät.
​
Pyöräharrastukseen näyttää kuuluvan keräily. Vanha vitsi optimaalisen pyörämäärän kaavasta N+1, jossa “n” on nykyinen pyörien määrä, taitaa olla totta. Yli 40 % ilmoitti omistavansa yli kymmenen pyörää ja vain kaksi vastaajaa ilmoitti pärjäävänsä yhdellä polkupyörällä. Näppituntuma ja toimituksen omat kokemukset vahvistavat havainnon määrän merkityksestä.

Harrastuksen motiiveja ja parhaita puolia mitattiin peräti 24 vaihtoehdon monivalintatehtäväsarjalla, josta sai valita kaikki itselleen tärkeät vaihtoehdot. Peräti 84,5% nimesi polkupyörän estetiikan itselleen tärkeäksi. Yli 60% vastaajista korosti myös käsillä tekemistä, harrastekavereiden tapaamista sekä historian ja tekniikan tutkimista ja omaksumista. Selvästi vähiten ääniä sai kilpailutoiminta, eikä ulkomaan pyörämatkailu tai suuret ajotapahtumat nekään olleet tärkeimpien joukossa (mutta niitäkin piti tärkeänä melkein viidennes). 
Valmiiden vaihtoehtojen lisäksi vastaajat saivat lisätä omia, vapaita vastauksiaan. Ekologisuus nousi esiin parissa vastauksessa, useimpien liittyessä enemmän tai vähemmän pyörien entisöintiin ja ajamiseen. 

Kuva: Postimuseo CC BY 4.0

Tapahtumissa sattuu ja tapahtuu

Vastaajista 43 % kertoi osallistuneensa Vanhojen Velojen tapahtumiin. Ykköseksi osoittautui odotusten mukaisesti Retrokilpurit, mutta ei niin ylivoimaisesti, kuin oli ennakoitu. Museoajoneuvopäivä Mobilian pihalla oli yllättävän monella vastauksissa. Sarka-ajot puolestaan oli lähinnä jäsenistön sisäinen juttu. Tästä on otettava oppia ensi vuoden tapahtumia suunniteltaessa.
​
Osallistumistakin enemmän kiiinnosti tietää, että miksi ei osallistuta. Maantieteelliset etäisyydet olivat ehdottomasti tärkein syy. Toisaalta tapahtumien ei nähyt olevan liian painottuneita joillekin aluelle. On totta, että itäisin, pohjoisin ja koillisin Suomi ovat jääneet vaille tapahtumia (kuten myös Hankoniemi ja Ahvenanmaa). Avoimella kysymyksellä sai myös ehdottaa uusia tapahtumia, joita varmasti aikaa myöten mietitään. Tapahtumat vaativat järjestäjiä ja lähes 40 % ilmoitti voivansa osallistua järjestelyihin. Periaatteessa suopeita, mutta liian kiireisiä oli 34,5% ja kohteliaasti kieltäytyviä loppuneljännes vastaajista. 
Harrastuksen tulevaisuuteen suhtauduttiin melko myönteisesti. Harrastuksen aloittamisen kynnystä piti suurin osa hyvin matalana. Vanhojen Velojen jäsenet pitivät yhdistyksen roolia ymmärrettävästi suurempana kuin ei-jäsenet.

Pikajalka

Vanhojen Velojen Facebook-ryhmä tunnettiin hyvin, mutta sieltä toisaalta ei-jäsenet löydettiinkin vastaajiksi. Yhdistyksellä on monta profiilia ja ryhmää Metan kanavissa, eikä monikaan tuntenut niitä kaikkia. Järkeistäminen ja painopisteen luominen voisikin olla paikallaan. Kovin suurta painetta X:ään tai TikTokiin siirtymiselle ei tässä kyselyssä luotu.

Pikajalkaa eivät ei-jäsenet ymmärrettävästi tunteneet kovin hyvin, joten johtopäätöksiä varten katsottiin erityisesti jäsenten vastauksia.. Lehden ilmestymistahti koettiin riittäväksi, eikä numeroita haluttu lisätä ainakaan sisällön kustannuksella. Lukijoista 84 % haluaa ehdottomasti paperilehden jatkossakin, ja lisäksi 8 % oli osittain samaa mieltä. Viidennes olisi toisaalta digitalisaatioon tyytyväinen, mutta ehdottomasti suurin osa haluaa lehtensä painettuna.
​
Yleisesti ottaen sisältöön ja sen monipuolisuuteen oltiin tyytyväisiä, mutta myös kritisoitavaa löytyi. Vajaa kymmenen prosenttia koki, ettei lehden sisältö osunut aivan maaliin. Useimmat kertoivat kuitenkin lukevansa lehden kokonaan. Sisältöaiheista suurimman suosion sai pyörämerkkien historian esittely. Myös pyörätehtaiden ja tekniikan historiaa toivottiin paljon lisää. Yhdeksän kymmenestä halusi lisää entisöintijuttuja, ja konservointia kaipasi melkein yhtä moni. Pyöräharrastajia ja heidän pyöriään kaivattiin myös yleisesti lisää. Muiden aiheiden ja lehden vakiopalstojen kohdalla hajontaa oli enemmän, ja varsinkin suuntaan jos toiseenkin. 

Havaintoja

Avoimet  kysymykset tuottivat tässäkin tapauksessa hyviä ehdotuksia ja mm. ajan kulumisen huomioimisen - yhä myöhäisemmät pyörät vääjäämättä vanhenevat. Ehdotukset pannaan visusti korvan taakse, ja edellä kuvatut toiveet ehdottomasti muistetaan juttuaiheissa, sen verran selviä lukemia tulokseksi saatiin.
​
Osa katsoi kyselyn turhan pitkäksi, mutta kaksi kolmasosaa piti vastaamista mielekkäänä ja kyselyä tarpeellisena. Kyselyitä lienee syytä toteuttaa, mutta ei aivan yhtenään. Vanhat Velot ovat yhdistyksen voimavaroihin nähden juuri sellainen ponteva ja monenkirjava yhdistys kuin sen kuuluukin olla - koko pyöräkulttuuriharrasteen yhdistys. On kuitenkin syytä olla realistinen: kaikkeen eivät voimat riitä, eivätkä kynnet pidä. Vahvuuksia kannattaa vaalia, mutta kaikki jäsenet ja muutkin harrastajat on syytä pitää mielessä. Joitakin tapahtumia on varmasti syytä pohtia uudelleen ja miettiä, että saataisiinko voimia yhdistämällä ja keskittämällä aikaiseksi enemmän ja useammalle?

Pyöräharrastusterveisin Anni Antila, Vanhat Velot ry:n puheenjohtaja